Klassikkoleivonnainen Unelmatorttu (gluteeniton)

|

Rakas mieheni täytti taas vuosia ja olen joka vuosi luvannut leipoa hänen lempileivonnaisensa syntymäpäivän kunniaksi. Viime vuonna se oli Red Velvet Cake.

Nyt sain kunnian valmistaa unelmatortun miehen äidin reseptillä. Kuten viimeksikin, paineet onnistua olivat melkoiset. Olen tehnyt unelmatorttua viimeksi varmaan yli 20 vuotta sitten ja kääretorttujakin erittäin harvoin. Sinänsä sääli, koska ne ovat helppoja valmistaa ja täyttää makunsa ja sesongin mukaan.


Pyyhetekniikka pelittää

Yksi unelmatortun kompastuskiviä on pohjan koostumus. Minuakin varoitettiin halkeilusta käärimisen yhteydessä, joten päätin kokeilla pyyhetekniikkaa, joka helpottaa jäähtyneen tortun käärimistä täytön jälkeen sekä estää halkeilua. Mies naureskeli, että ajattelit sitten ekaa kertaa kokeilla just tämän reseptin  kanssa., mutta jostain sitä on aloitettava.

Pyyhetekniikassa kuuma torttupohja kääritään tuoreeltaan kostean leivontaliinan sisään, siten että myös liina rullautuu mukaan. Torttu saa jäähtyä rauhassa ja pysyy samalla kosteana. Jäähtynyt torttupohja on helppo rullata auki, täyttää ja kääriä sitten helpommin tiiviiksi rullaksi. Omakohtaisen kokemuksen perusteella tekniikka toimii!


Päivänsankarin arvio

Kokonaisuuus oli muuten täydellinen, mutta pohja oli mennyt ehkä hivenen kuivaksi. Olin itse samaa mieltä ja ensi kerralla paistan pohjaa viisi minuuttia seitsemän sijaan. Olen myös lisännyt kirjoitusvaiheessa voikreemin määrää kolmanneksella alkuperäiseen ohjeeseen nähden. Mielestäni sitä saa olla runsaammin.


UNELMATORTTU (gluteeniton)

4 kananmunaa
2 dl sokeria
1 dl perunajauhoja
2 tl leivinjauhetta
5 rkl 100% kaakaojauhetta

voikreemitäyte:
300 g voita huoneenlämpöisenä
3 dl tomusokeria
2,5 tl vaniljasokeria
1 iso kananmuna

Uuninlämpö 225-250 astetta

Sekoita keskenään perunajauhot, leivin- ja kaakaojauhe.

Vaahdota munat ja sokeri kuohkeaksi vaaleaksi vaahdoksi, noin 5-7 minuuttia.
Siivilöi jauhoseos muna-sokeriseokseen ja kääntele lastalla, kunnes taikina on tasaista ja paakutonta.

Levitä taikina tasaiseksi levyksi paperoidulle uunipellille ja paista uunin keskitasolla 5-8 minuuttia. Paistamista kannattaa seurata, sillä pohja paistuu helposti ylikypsäksi ja kuivuu. Itse paistan ensi kerralla max 5 minuuttia. Uunit ovat erilaisia, joten kokeile parhaan tuloksen löytämiseksi.

Kumoa kuuma torttupohja kostean leivontapyyhkeen päälle.

Sivele leivinpaperille hieman vettä ja irrota se varovasti torttupohjasta.

Kääri vielä lämmin torttupohja pyyhkeen kanssa rullalle niin, että pyyhe kääriytyy rullan sisään. Anna jäähtyä huoneen lämpöiseksi.

Vaahdota sillä välin huoneenlämpöinen voi yhdessä tomu- ja vaniljasokerin kanssa ilmavaksi vaaleaksi vaahdoksi, ainakin 5-8 minuuttia. Lisää kananmuna jatkaen vaahdotusta vielä viitisen minuuttia.

Avaa kääretorttupohjarulla varovasti ja siirrä leivinpaperin päälle. Levitä voikreemi tasaisesti torttupohjalle. Kääri torttu itsestäsi poispäin tiiviiksi rullaksi leivinpaperia apuna käyttäen.

Kääri leivinpaperi tortun suojaksi ja kiedo lopuksi tiiviisti tuorekelmuun. Anna vetäytyä kylmässä mielellään seuraavaan päivään. Torttu on parhaimmillaan muutaman päivän säilytyksen jälkeen.

Nauti hyvässä seurassa kahvin kera.


Ruokaisa italialainen makkarakeitto

|
Yhteistyössä Roiniset Oy:n kanssa.


Ruokaisa keitto on mitä parhainta talviruokaa. Tämä maukas italialainen makkarakeitto on nopea valmistaa ja raaka-aineina voi käyttää käsillä olevia juureksia ja pastaa. Eli vähän niin kuin pizzaa lusikoitavassa muodossa.

Tein tämän lämmittävän keiton vartavasten Hakaniemen kauppahallin Roinisille, jotka maahantuovat muun muassa näitä herkullisia Chiapella-raakamakkaroita sekä lukusia muita italialaisia herkkuja.


Raakamakkarat ovat todella monipuolinen raaka-aine, joista syntyy niin pastoja, risottoja, keittoja kuin hampurilaisiakin. Vain oma mielikuvitus on rajana. Katso myös italialainen makkarapasta ja balsamicorisotto-ohje.

Valittavana on vaihtelevasti niin miedosti maustettuja kuin tulisempiakin vaihtoehtoja. Makkarat ovat itsessään melko suolaisia, joten sitä ruokiin ei tarvitse oikeastaan lisätä ollenkaan.


Käytin keitossa myös Roinisilta saatavaa Malvine-munapastaa. Keittoon käy mikä tahansa muukin käsillä oleva pienikokoinen pasta.

Kasviksina voit käyttää makusi mukaan myös esimerkiksi paprikaa, varsiselleriä tai herneitä.

Vinkki: Keitto on muuten hyvä tapa hyödyntää esimerkiksi vanhat pastapussien jämät. Isompia voi vaikka murskata pienemmiksi.


ITALIALAINEN MAKKARAKEITTO (10 annosta)

reilu 400 g italialaista Chiapella-raakamakkaraa (korianteri-maustettu)
1 rkl oliiviöljyä
2 rkl voita
4-5 porkkanaa pieninä kuutioina
2 kevätsipulia tai
1 keltasipuli hienonnettuna
0,5 punainen chili puhdistettuna ja hienonnettuna
1 valkosipulin kynsi hienonnettuna
2 litraa kuumaa kana- tai kasvislientä
1 prk (370 g) yrttimaustettua tomaattimurskaa
250 g Malvine-munapastaa
100 g huuhdeltua babypinaattia
1/4 tl mustapippuria myllystä
parmesaaniraastetta

Purista makkaroiden lihatäyte kattililaan ja kypsennä kuumennetussa oliiviöljyssä samalla hienontaen massaa lastalla. Siirrä makkaramassa lautaselle syrjään odottaman.

Lisää kattilaan voi ja vielä halutessasi tilkka oliiviöljyä. Kuullota porkkana ja sipuli nopeasti noin 4-5 minuuttia. Lisää chili ja valkosipuli jatkaen kuullotusta hetki.

Kaada kattilaan kana- tai kasvisliemi ja kuumenna kiehuvaksi. Lisää pasta ja anna sen kypsyä keittoaikansa verran. Tässä tapauksessa noin 10 minuuttia. Mausta keitto vastarouhitulla mustapippurilla.

Lopuksi sekoita keiton joukkoon huuhdeltu pinaatti sekä makkaramassa. Kuumenna ja tarjoile rapean leivän kera. Keiton pinnalle voi ripotella parmesaaniraastetta.

Nauti!


Raakamakkarat ja pasta saatu tuotenäytteinä Roiniset Oy:ltä


Suolainen jouluhalko kinkkutäytteellä

|

Tein joulunpyhien herkuksi suolaisen version jouluhalosta. Tämä herkullinen voileipäkakku sai makunsa Pajuniemen silavattomasta palvikinkusta, mutta täytteeseen sopii erinomaisesti myös joulukinkku. Jos kinkun syönti alkaa muutoin tökkiä, tässä se katoaa kätevästi parempiin suihin.
Porsaanlihan tilalle sopii myös esimerkiksi savupororouhe.


Suolainen jouluhalko on näyttävä tarjottava joulunpyhinä tai vaikkapa uutena vuotena.


Vaakaviipaleet toimivat parhaiten

Itse käytän aina voileipäkakuissa vaakaviipaleiksi leikattua vuokaleipää. Toki tässä voi käyttää normaaleja vuokaleipäviipaleitakin, mutta näpräämistä ja saumoja vaan on enemmän ;-)

Itse olen kokenut vaakaviipaleet laadukkaammiksi ja helpommiksi käyttää. Voileipäkakussa on kuitenkin aina oma hommansa ja raaka-aineetkin ovat suht arvokkaita. Siksi en pihistele ainakaan leivän laadussa, joka on kakun perusta. Tässä on käytetty Fazerin Laivurin tummaa viipaletta, jota saa pakasteena tukusta ja K-Citymarketista.


Koristeluvinkit

Raitajuuresta saa helposti koristemateriaalia, mutta kannattaa ostaa viipalointiin useampi yksilö, koska raidoituksen laatu vaihtelee todella paljon. Itsekin korin neljä mukulaa joista valkkasin parhaat siivut.

Juuresviipaleita voi tehdä myös väriporkkanoista. Punajuuri värjää helposti kuorrutteen, joten sitä en ehkä käyttäisi tässä.

Koristelussa kannattaa käyttää mielikuvitusta. Herneenversot, syötävät kukat ja mausteyrtit sopivat kaikki koristeiksi.

Katso myös aiemmin tekemäni kalavoileipäkakku versio täältä.


SUOLAINEN JOULUHALKO KINKKUTÄYTTEELLÄ

4 kpl tummia vuokaleipäviipaleita
1,5 dl lihalientä

täyte:
2 dl valmista sinappikurkkusalaattia (esim. Felix)
200 g sulatejuustoa
200 g maustamatonta tuorejuustoa
330 g silavatonta palvikinkkua hienona rouheena
2-3 rkl pieniä kapriksia
0,5 tl valkopippuria myllystä
1 dl ruohosipulia hienonnettuna

kuorrute:
50 g sulatejuustoa
200 g maustamatonta tuorejuustoa
2 rkl sinappia
0,5 tl valkopippuria myllystä
0,5 tl suolaa

koristeluun:
raitajuurta erittäin ohuina viipaleina
versosekoitusta
viinisuolaheinää
isoja varrellisia kapriksia
hillosipuleita
1,5 dl ruohosipulia hienonnettuna

Sekoita täytettä varten sulate- ja tuorejuusto, kinkkurouhe, kaprikset sekä valkopippuri tasaiseksi massaksi. Maista ja säädä makua tarvittaessa.

Leikkaa vuokaleipäviipaleista kuoret pois.

Levitä työtasolle esimerkiksi silikoninen leivonta-alusta tai iso pala leivinpaperia.
Asettele viipaleet alustalle itseesi nähden pystysuuntaisesti vierekkäin ja parisen senttiä limittäin.


Kostuta leipää lihaliemellä ja painele leipäviipaleet käsin hieman litteämmäksi yhtenäiseksi levyksi. Paine varsinkin pystysaumat hyvin yhteen.


Levitä leipäpohjalle ohut kerros sinappikurkkusalaattia. Jätä levyn yläpäästä muutaman sentin kaistale ilman täytettä. Levitä sitten kinkkutäyte tasaiseksi kerrokseksi. Ripottele pinnalle hienonnettua ruohosipulia.


Rullaa leipäkääro kääretortun tapaan. Käytä apunasi silikonialustaa tai aluspaperia ja kääri itsestäsi pois päin tiukaksi kääröksi. Jätä sauma käärön alle.

Kääräise leipäkäärö ensin leivinpaperiin ja sen jälkeen tuorekelmuun tiukaksi paketiksi. Siirrä kylmään vetäytymään yön yli.

Kuorrutetta varten sekoita ainekset keskenään, maista ja säädä maku. Laita kylmään odottamaan.

Koristelua varten kuori muutama raitajuuri ja viipaloi mahdollisimman ohuiksi viipaleiksi. Mandoliini toimii tässä parhaiten. Huuhtele versot ja suolaviiniheinä.

Poista voileipäkäärö kääreestään. Leikkaa käärön molemmista päistä noin viiden sentin pala hieman vinoon. Voit halutessasi leikata vain yhden palan tai jättää käärön kokonaiseksi.

Laita leipäkäärö tarjoiluvadille ja asettele palat käärön päälle tai sivulle haluamallasi tavalla.

Kuorruta kakun pinta juusto-sinappikuorrutteella ja kuvioi pintaan kaarnakuviota esimerkiksi haarukkaa apuna käyttäen.

Koristele kakku ruohosipulilla, versoilla, viinisuolaheinällä  ja raitajuuriviipaleilla. Pieninä etikkaisina yksityiskohtina voit käyttää varrellisia kapriksia ja hillosipuleita.

Säilytä viileässä hyvin peitettynä. Kakku on parhaimmillaan seuraavana päivänä.



Makoisaa loppuvuotta!

Yhden raaka-aineen rapeat cheddarkeksit

|
Yhteistyössä Jukolan Juuston kanssa.


Joskus herkkuresepti voi olla vain yhden raaka-aineen mittainen. Parmesaanista tehdyt pitsimäiset juustokeksit ovat varmasti monelle tuttuja, ja mieleeni juolahti kokeilla samaa tekniikkaa myös Jukolan Juuston Aito Cheddarista. Näin alkuun testissä olivat Originaali ja Vintage -maut. Pyhinä on aikaa testailla myös maustetuilla cheddareilla mm. chili ja valkosipuli juustokeksejä.

Testipaiston aikana pähkäilin juustosta irtoavan rasvan kanssa, mutta talouspaperilla töpöttely paiston välissä auttoi asiaa ja kekseistä tuli lopulta kivan paahteisen makuisia ja loppukuivatuksen jälkeen todella rapeita.


Näistä juustokekseistä saa kivan lisän juustolautaselle ja myös näyttävän koristeen vaikka ruoka-annokseen. Muotoja jaa kokoa voi vaihdella tarpeen mukaan.

Itse maistelin Aito Cheddaria sekä juustokeksejä fiskarsilaisen Ruukkikylän Herkut Karpalo-Cointreau -hyytelön kanssa. Aivan mielettömän hyvää! Helsingissä Ruukkikylän Herkut -tuotteita myy Roiniset Hakaniemen hallissa.


RAPEAT CHEDDARKEKSIT

Aito Cheddar -juustoa hienona raasteena

Lämmitä uuni 190 asteeseen.

Raasta Aito Cheddar -juustosta hienoa raastetta. 

Asettele noin 2 rkl raastetta paperoidulle uunipellille ja tasoita ilmavasti keksin muotoon.
Keksit eivät leviä paiston aikana.

Paista keksejä alkuun noin 8-9 minuuttia. Ota uunista ja taputtele keksien päältä ja ympäriltä talouspaperin kanssa, joka imee pois ylimääräisen rasvan. Laita takaisin uuniin ja jatka paistamista vielä noin 4-5 minuuttia. Seuraa paistamista, jotteivat keksit pala.

Jätä keksit talouspaperin päälle kuivumaan huoneenlämpöön.
Ne ovat parhaimmillaan seuraavana päivänä.

Vinkki: Ripottele ennen paistamista juustoraasteen pinnalle hieman hienonnettuja yrttejä tai rouhittua pähkinää, niin saat uusia makuja.


Aito Cheddar saatu tuotenäytteenä Jukolan Juustolta.
Ruukkikylän Herkut -tuotenäyte Roiniset Oy:ltä.

Taatelipiparkakut ja luumurahkatäytekeksit

|

Taatelikakku on monille tutuin tapa valmistaa jouluherkkuja taateleista. Ne sopivat myös piparkakkujen mausteeksi, kuten tässä vanhassa reseptissä. 


Vaikka en perinteisistä pipareista niin pidäkään, niin näissä on jotain joka miellytti heti.
Taateli tuo taikinaan kivoja sattumia ja nämä ovat myös todella rapeita.


TAATELIPIPARKAKUT

2 dl tuoreita taateleita hienonnettuna
2 tl kanelia
2-3 tl piparkakkumaustetta
1 tl ruokasoodaa
4,5 dl vehnäjauhoja
200 g huoneenlämpöistä voita
1,5 dl fariinisokeria
1 kananmuna

Hienonna kivettömät taatelit veitsellä leikkuulaudalla. (Usko pois, noin se onnistuu kätevimmin).

Sekoita kulhossa vehnäjauhot, ruokasooda, mausteet ja nypi tasaisesti joukkoon hienonnetut taatelit.

Vaahdota pehmeä voi ja fariinisokeri. Lisää jauhoseos voi-sokerivaahtoon ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Laita taikina 15-30 minuutiksi kylmään vetäytymään.

Lämmitä uuni 200 asteeseen.

Kauli taikinasta 3-4 mm paksuinen levy ja ota siitä sopivalla muotilla piparkakkuja ja paista uunin keskitasolla 8-10 minuuttia kauniin ruskeiksi.


Leivoin osasta hieman pienempiä pyöreitä keksejä ja kokeilin valmistaa niistä jouluisia täytekeksejä. Luumurahkan ystävänä tykkäsin kovasti. Kokeile täytteenä myös pelkkää luumu- tai omena-kanelimarmeladia. 


LUUMURAHKATÄYTEKEKSIT

taatelipiparkakkuja
1 prk maitorahkaa
3-4 rkl luumumarmeladia
sokeria

Sekoita maitorahkan joukkoon makusi mukaan luumumarmeladia ja mausta sokerilla jos tarvis.
Seoksen tulisi olla melko kiinteää. Laita noin teelusikallinen taatelipiparkakun päälle ja laita toinen piparkakku kanneksi.


Mehevät Hasselbackan punajuuret ja parhaat punajuurireseptit

|

Punajuuri on yksi lempijuureksistani ja siitä saa aivan uskomattoman hyviä ja erilaisia ruokia. Kauniin värin lisäksi juures on oikea terveyspommi, joka tutkimusten mukaan vaikuttaa suotuisasti verenpaineeseen, virkitsää aivotoiminta ja auttaa väsymykseen. Sen folaatti suojaa soluja ja runsaat kivennäisaineet, kuten kalium, kalsium, rauta ja magnesium ovat hyväksi luustolle ja lihaksille.


Parhaiten punajuuren aromin saa mielestäni esiin paahtamalla mukulat uunissa. Eniten olen varmasti tehnyt ihan perinteisiä uunijuureksia, joihin on lisätty punajuurilohkoja esimerkiksi porkkanan, lantun ja juurisellerin kanssa.


Blogin suosituimpia punajuurireseptejä on punajuuri-vuohenjuustopaistos, joka on herkullinen lisäke ja hyvää sellaisenaankin. Nopeaksi arkiruoaksi suosittelen punajuuri-chili con carnea.

Kokeile punajuurta leivonnassa vaikkapa supermeheviin punajuuri-chilibrownieihin. Kahvipöydän suolainen herkku ovat juhlavat lohi-punajuurileivokset. Äläkä pelkää sujauttaa punaista juuresta leipätaikinaankaan, sillä lopputuloksena on aika upean makuinen punajuurileipä.

Haastoin parisen vuotta sitten jouluruokatraditiot rosolli-Härkiskeitolla, jonka pohjana on perinteinen borssikeitto.

Kokeile myös Tinskun Keittiön pähkinäinen punajuuri-juustosalaatti,

Kuva: Tinskun keittiössä ja Tyynen kaa

sekä Saaran lautasella -blogin Lindtröminpihvit tuorejuustolla.

Kuva: Saaran lautasella


Hasselbackan punajuuret sopivat lisäkkeeksi ympäri vuoden. Ne ovat helpot valmistaa ja näyttävä lisäke. Pistaasi antaa pehmeän makeille punajuurille hienostuneen aromin ja pikkuisen rapeutta.

En ole laittanut reseptiin sen kummempia määriä, mutta keskikokoinen uunivuoka vetää helposti kilon pussin punajuuria ja näitä kannattaa kyllä tehdä kerralla enemmänkin. Punajuurien on hyvä olla suht samaa kokoa, niin ne kypsyvät tasaisesti.


HASSELBACKAN PUNAJUURET (gluteeniton, vegaaninen)

keskikokoisia punajuuria kuorittuna
juoksevaa hunajaa tai siirappia
Maldon-merisuolahiutaleita
kourallinen pistaasipähkinöitä rouhittuna

Lämmitä uuni 180-200 asteeseen.

Leikkaa punajuuriin noin 3 millin välein viillotukset terävällä veitsellä. Jätä viipaleet alaosastaan kiinni toisiinsa. Kätevimmin tämä käy laittamalla punajuuren kummallekin puolelle 5-7 mm paksu puukapula, esimerkiksi syömäpuikko, joka pysäyttää veitsen.


Laita viillotetut punajuuret uunivuokaan ja paahda ensin 30 minuuttia, jotta viipaleet hieman irtoavat toisistaan.

Ota punajuuret uunista ja valuta kullekin noin 1 rkl juoksevaa hunajaa tai siirappia.
Ripottele hunajan päälle hyppysellinen merisuolahiutaleita kullekin punajuurelle.

Jatka paahtamista vielä noin 1-1,5 tuntia, kunnes punajuuret ovat kokeiltaessa pehmeitä.

Tarjoillessa ripottele pinnalle hieman rouhittua pistaasipähkinää. Paahdettujen punajuurien makupariksi sopii myös murenneltu vuohen- tai sinihomejuusto.

Punajuuren mausteeksi sopivat myös timjami ja salvia.


Lapsuuden makumuisto, mummun vaaleat piparkakut

|

Monelle piparkakut ovat erottamaton osa joulua ja sen valmistelua. Itsekin muistan, miten lapsena leivoin niitä kotona ja myöhemmin myös tyttäreni kanssa. Piparkakkutalokin oli jokajouluinen traditio ja olen sellaisen jaksanut väkertää pari kertaa aikuisemmallakin iällä. Tosin viimeisimmästä kerrasta on sen verran aikaa, että edes blogia ei silloin vielä ollut asian tallentamiseen.

Vaikka piparkakkuja tykkäsinkin leipoa, en ole koskaan juurikaan pitänyt niiden mausta. Pari piparkakkua on tyydyttänyt koko joulun tarpeen. En ole oppinut niistä nauttimaan edes homejuuston kanssa.


Ainoat joista todella pidin, olivat äitini äidin, Kaino-mummun leipomat vaaleat piparkakut. Muistan vielä sen tähtimuotinkin, jota hän leipoessa käytti. Mummu myös kauli aina piparitaikinan sellaisella nypypintaisella kaulimella, josta jäi vohvelikuvio piparien pintaan.

Kyselin äidiltäni, mahtoiko mummun piparkakkuresepti olla vielä tallella ja hän kertoi pelastaneensa sen mummun jäämistöstä. Resepti on paperilapulle käsin kirjoitettu ja olisi hyvin voinut joutua hukkaan ikiajoiksi. Tämän postauksen julkaisemisen jälkeen moni kertoi tuntevansa reseptin nimellä kanelimuroleivät, joten tunnettu vanha resepti on kyseessä.

Leivoin vaaleat piparkakut nyt ensimmäistä kertaa itse, testaten määrät ja kokeillen myös paistoajan ja -lämpötilan, jotka olivat vain suuntaa-antavia. Lopputulos oli juuri sellainen kuin muistinkin. Ihanan makuisia, rapeita piparkakkuja. Lapsuuden joulujen makumuisto.


MUMMUN VAALEAT PIPARKAKUT

250 g pehmeää voita
1 iso kananmuna
1,5 tl kanelia
1,5 tl ruokasoodaa
200 g (2,5 dl) sokeria
375 g (5,75 dl) vehnäjauhoja

vehnäjauhoja leivontaan

päälle:
kanelia
sokeria

Lämmitä uuni 185 asteeseen.

Vaahdota voi ja sokeri.

Lisää kananmuna ja kaneli.

Yhdistä ruokasooda vehnäjauhoihin ja sekoita taikinaan.

Kauli taikinasta hyvin jauhotetulla pöydällä noin 3-4 mm paksu levy. Ota siitä muotilla pikkuleipiä ja sirotte pinnalla hieman kanelia ja kidesokeria.

Paista uunin keskitasolla 10-12 minuuttia, kunnes piparkakut ovat kauniin kullaruskeita. Anna piparien jäähtyä leivinritilän päällä. Säilytä tiiviissä astiassa, kuivassa ja viileässä.




Vanhan ajan lakritsitoffeet

|

Näiden ihanien vanhan ajan lakritsitoffee-karamellien resepti on mukailtu Pärlans konfektyr
-liikkeen keittokirjasta, jonka hankin vieraillessamme Tukholman Södermalmilla sijaitsevassa liikkeessä vuosi sitten.

Pärlans huokuu 30- ja 40-lukujen nostalgiaa sisustuksesta henkilökunnan ulkoasuun sekä tuotteisiin ja pakkauksiin. Suosittelen ehdottomasti pistäytymään. Kaikki on käsityönä parhaista raaka-aineista valmistettua. Pärlansin tuotteita saa myös Suomesta joistain valikoiduista makeiskaupoista.


Nämä pehmeän lakritsaiset toffeet ovat oivallinen syötävä lahja lakritsinystävälle.


VANHAN AJAN LAKRITSITOFFEE (n. 50 kpl)

80 g voita
2 dl kuohukermaa
1 tl Maldon-merisuolahiutaleita
20 g lakritsijauhetta
170 g glukoosisiirapppia (runsas 1 dl)
250 g kidesokeria

pinnalle:
merisuolahiutaleita

tarvikkeet:
lämpömittari
leivinpaperia
n. 21x30 cm kokoinen laakea astia

Kuumenna kasarissa voi, kerma ja suola miedolla lämmöllä. Vispaa kuumaan seokseen lakritsijauhe ja laita syrjään odottamaan.

Mittaa paksupohjaiseen kattilaan sokeri ja glukoosisiirappi. Keitä seosta sekoittamatta kunnes sen lämpötila on 170 astetta ja väri on meripihkan kellertävää.

Ota kattila liedeltä ja sekoita kermaseos varovasti sokerisiirappiin. Laita kattila takaisin liedelle ja keitä välillä sekoittaen, kunnes seoksen lämpötila saavuttaa 127 astetta. Huom. älä anna seoksen mennä yhtään kuumemmaksi tai toffeesta tule kovaa ja lasimaista. Ota kattila liedeltä mieluummin paria astetta aikaisemmin.

Sekoita seos vielä hyvin pohjaa myöten ja kaada kuuma seos leivinpaperilla vuorattuun laakeaan astiaan. Anna jähmettyä 4-5 tuntia huoneenlämmössä. Ripottele kuuman toffeen pinnalle halutessasi hieman merisuolahiutaleita.

Leikkaa toffee terävällä veitsellä pieniksi, samankokoisiksi karamelleiksi (noin 1x2 cm) ja kääri ne leivinpaperi- tai pergamiinikääreisiin. Kääreen leveyden tulisi olla kolme kertaa karamellin leveys, niin päiden twistaus onnistuu nätisti.

Erilaisia karamelleille tarkoitettuja kuosillisia käärepapereita ja sellofaaneja on saatavana myös netistä. Tarkista aina kuitenkin, että ne ovat elintarvikelaatua.





Carpaccio ja mantelinen semifreddo – juhlavaa joulua italialaisittain

|
Kaupallinen yhteistyö Vinic Finlandin kanssa.


Kuten olen jo aiemminkin kertonut, meidän joulumme ei ole ihan sellainen median markkinoima perinteinen kinkku- ja laatikkobakkanaali. Joulua ei laiteta esille tai juhlita sen kummemmin. Keskitymme rauhoittumiseen, yhdessäoloon ja jätämme kaikenlaiset jouluhössötykset pois.


Kumppani käy sukunsa kanssa syömässä "pakolliset" jouluruoat ja minä valmistelen sillä välin illaksi herkkuja teemalla "vähän mutta hyvää". Tänä vuonna nautitaan italialaisittain, hyvän viinin kera. Menu on koottu kahden italialaisen viinin, Caprili Brunello di Montalcinon ja Marsalan ympärille.


Brunello-viinissä käytettävät Sangiovese Grosso -rypäleet kasvavat Montalcinon kaupungin liepeillä Etelä-Toscanassa. Montalcinon ilmaston kuivuus, kuumuus sekä maaperän kalkkikivi ja hiekka tekevät Brunello-viineistä erityisen voimakkaan makuisia.


Syvän aromikkaina Brunello di Montalcino -viinit ovat hyvin haluttuja viininharrastajien keskuudessa, ja viini onkin parhaimmillaan vasta noin kymmenvuotiaana ja nautittaessakin sen on syytä antaa hengittää vähintään tunti, että aromit pääsevät oikeuksiinsa.


Laadukkaana viininä Brunello vaatii ruoaltakin tietynlaista luonnetta. Se on erinomainen kumppani täyteläisille liharuoille, kuten pihvit ja padat. Pidä kuitenkin ruoka simppelinä ja makupaletti maltillisena, jotta Brunellon oma yrttinen mausteisuus ja herkullinen marjaisuus pääsevät oikeuksiinsa.


Valitse voimakkaan makuisia lihoja, kuten hyvin raakakypsynyt naudanliha, riista, poro, villisika, fasaani tai jänis. Vaalealihaiset ja miedot kalkkuna tai kana jäävät tyystin tummasävytteisen ja paahteisen Brunellon jalkoihin.

Myös runsaat pastat, leikkeleet ja italialaiset juustot, kuten pecorino, parmesaani sekä sinihomejuustot rakastavat Brunelloa. Kasvisruoan ystävän kannattaa kokeilla Brunelloa esimerkiksi Portobello-sienien ja risoton kanssa.

Tyylikäs punaviini on myös erittäin hieno lahjaidea!


Caprili Brunello di Montalcino 2013
Toscana, Italia
Sangiovese Grosso
Hinta Alkossa 35,42 € / 0,75 l


Italialainen alkuruoklassikko

Carpaccio on tyypillinen italialainen alkupalana nautittava ruokalaji, joka valmistetaan yleensä erittäin ohueksi leikatusta, kypsentämättömästä naudanlihasta. Italian ruokahistoriassa carpaccio on vasta pienokainen, sillä sen syntyajaksi mainitaan noin 1950-luku ja venetsialainen Harry´s Bar. Ruokalaji on nimetty taidemaalari Vittore Carpaccion mukaan, jonka lempiväri oli vaalean lihanpunainen.

Nykyään carpacciota tarjotaan myös esimerkiksi ohueksi leikatuista raaoista kasviksista ja kalasta valmistettuna.


CARPACCIO

noin 100g naudan puhdistettua sisäfilettä per syöjä
parmesaanilastuja
kapriksia
rukolaa
sormisuolaa
mustapippuria myllystä

Kääri sisäfilee tiukasti tuorekelmuun, mahdollisimman tasaiseksi paketiksi. Pakasta vähintään pari kolme tuntia, jotta liha jähmettyy kunnolla.

Poista kelmu ja leikkaa fileestä erittäin terävällä veitsellä ohuita viipaleita. Asettele viipaleet heti laakeaksi asetelmaksi lautaselle.

Viimeistele annos parmessanilastuilla, kapriksilla ja rukolalla. Laita tarjolle myös sormisuolaa ja mustapippuria myllyssä. Pursota annoksen reunoille hieman tryffelimajoneesia. Se nostaa makuelämyksen aivan uusiin ulottuvuuksiin.

Voit halutessasi lorauttaa carpaccion pinnalle myös laadukasta oliiviöljyä tai balsamicosiirappia.

Vinkki: Kokeile carpaccion kanssa myös tuoretta Mozzarella di Bufalaa. Todella herkullista!

TRYFFELIMAJONEESI

0,75 dl majoneesia
0,5 tl tryffeliöljyä


Pala aitoa Sisiliaa.

Illan jälkiruoka vie meidät Sisiliaan, Marsala-viinin kotiseudulle. Marsalan kaupungissa valmistetaan paikallisista rypälelajikkeista tätä väkevöityä viinityyppiä, joka voi olla mitä tahansa kuivasta hyvinkin makean.

Martinez Marsala Superiore Riserva Dolce on luokittelun parhaasta päästä, ja se on makea sekä lain mukaan vähintään neljä vuotta kypsytetty. Martinez Marsala on kypsytetty 5 viisi vuotta tammitynnyreissä.


Monille Marsala on tullut tutuksi tiramisun mausteena, ja se onkin erinomainen makeissa jälkiruuissa ja jälkiruokaviininä sekä voimakkaiden juustojen kera.

Viinin on väriltään kauniin tumman punertavan kuparinoranssi. Maku on makea ja siinä on aprikoosia, viikunaa, taatelia ja keltarusinaa. Maku on hennon pähkinäinen ja pitkä. Tuoksu myötäilee pitkälti maun aromeja.

Tuntemamme Marsala-viinin kehitti vuonna 1773 livepoolilainen kauppias John Woodhouse, joka huomasi väkevöidyn viinin muistuttavan Brittein saarilla suosittua sherryä. Väkevöinti lisäksi paransi viinin säilyvyyttä pitkillä kuljetusmatkoilla.


Martinez Marsala Superiore Riserva Dolce, DOC
Marsala, Italia
Grillo, Damaschino, Inzolia
Hinta Alkossa 8,74 € / 0,375 l


MANTELINEN SEMIFREDDO

5 dl kuohukermaa
4 keltuaista
2 dl sokeria
40 g mantelilastuja
1,75 dl Marsala-viiniä

koristeluun:
cantuccini-keksejä
tuoreita karhunvatukoita, vadelmia tai mustikoita
minttua

Paahda mantelit keskilämmöllä kevyesti ruskistaen kuivalla pannulla. Laita syrjään odottamaan.

Lisää pannulle 0,75 dl sokeria antaen sen sulaa ja karamellisoitua kullankeltaiseksi. Lisää Marsala ja sekoittele muutaman minuutin ajan, kunnes seos on siirappimaista.

Sekoita mantelilastut ja marsalasiirappi ja anna jäähyä hyvin.

Vaahdota kerma napakaksi vaahdoksi. Vaahdota myös 1,25 dl sokeria ja keltuaiset vaaleaksi, kuohkeaksi vaahdoksi.

Kääntele kerma- ja muna-sokerivaahto sekaisin keskenään. Kääntele joukkoon myös manteli-marsalasiirappi. Laita seos kannelliseen, reilun litran vetoiseen rasiaan ja pakasta vähintään 8 tuntia.
Semifreddo voi tehdä hyvin muutaman päivän etukäteen.

Annostele semifreddo mieluiten kuivalla, huoneenlämpöisellä jäätelökauhalla kauniiksi palloiksi.
Koristele annokset murskatuilla cantuccineilla, tuoreilla marjoilla ja mintulla.

Semifreddon kanssa maistuu vaikka tilkka marsalaa sekä kuppi hyvää espressoa.


Onko sinulla perinteistä poikkeava tapa viettää joulua?

Valviran antaman ohjeistuksen mukaisesti alkoholia koskevia kommentteja en voi julkaista. 
Kaikesta muusta sisällöstä saa mielihyvin laittaa viestiä.

Post Signature

Post Signature