Peltilihapiirakkaa ja ihania makumuistoja.

|

Olin luvannut että viikonloppuna teemme peltilihapiirakkaa Kaija-tätini perintöreseptillä. Olen tehnyt täällä sitä myös kasvisversiona, mutta tämä oli ensimmäinen kerta kun myös Miki sai maistaa maailman parhaaksi mainitsemaani reseptiä.

Levypiirakat ovat kokeneet uuden tulemisen vuosien jälkeen ja samaa trendiä voi nähdä myös maailmalla, jossa mm. erilaiset levyleivonnaiset ovat kuuminta hottia. Suurin syy tähän on varmasti se että reseptit ovat yksinkertaisia ja pienellä vaivalla saa paljon herkullista tarjottavaa.

Lihapiirakkaa valmistaessa ja varsinkin seuraavana päivänä sitä maistellessa aukesivat kummankin muistilokerot. Itselleni lihapiirakan maussa on maustepippuri vahvin makumuisto. Tätini käyttää sitä tietyissä ruoissa, kuten jauhelihakstikkeessa. En erityisemmin välittänyt maustepippurista lapsena, mutta nyt se on yksi lempimausteitani. Niin se maku muuttuu.


Itselleni tietyt asiat kuuluvat erottamattomasti yhteen tämän lihiksen kanssa; sinappikurkkusalaatti, Auran sinappi ja teekupillinen. Nytkin tätä kirjoittaessa fiilistelen kylmän lihispalasen ja lämpimän teen kera. Ja kyllä, lihis maistuu parhaalta päivän vanhana ja kylmänä.

Mikin muistot liittyivät tenavana serkkutytön kanssa tehtyyn yökyläilyyn iso-tädin luona Helsingissä. Tädillä oli kylpyamme jossa serkukset saivat kylpeä ennen iltapalaa. Kylppärissä tuoksui Oriflamelta. Jos vaaleanpunaisella värillä olisi tuoksu, se olisi kuulema juuri tuo. Itsekin muuten tunnistan sen tuoksun lapsuudestani ja voin jopa tuntea sen nenässäni juuri nyt. Aika hauska, miten pienet asiat laukaisevat juuri tuoksuihin liittyviä muistoja.

Kylvyn jälkeen serkukset saivat päähänsä pyyhkeistä kiedotun turbaanin. Sitten istuttiin kylpytakeissa keittiön pöydän ääreen nauttimaan tädin tekemää lihapiirakkaa ja lämmintä lihalientä.

Se mikä tässä on ihaninta, on se että itsekin muistan miten lapsena saunan jälkeen sain samanlaisen pyyheturbaanin päähäni. Ja serkkuni Ninan kanssa oltiin myös yhdessä kuin paita ja perse koko lapsuus. Muistaakseni olen sen pyyheturbaanitavan siirtänyt myös omalle tyttärelleni hänen ollessaan pieni.

Miki teki piirakkareseptiin muutamia pieniä muokkauksia lisäten mm. mustatorvisieniä, enemmän jauhelihaa ja keittämällä riisin lihaliemessä. Lisäksi pyrimme pitämään reseptin mahdollisimman autenttisena, joten juustona käytimme aromikasta mustaleima emmentalia.

Onko sinulla lapsuuden ruokamuistoja?


LIHA-SIENIPELTIPIIRAKKA

taikina:
3 dl kevytmaitoa
1 tl tuorehiivaa
150 g juoksevaa kasvirasvaa tai sulatettua voita
n. 7 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa

täyte:
0,5 l vettä
1 lihaliemikuutio
2,5 dl puuroriisiä

500 g naudan jauhelihaa
2 rkl kasviöljyä
1 suuri sipuli hienonnettuna
2 rkl lihafondia
1 tl rouhittua mustapippuria
2 tl jauhettua maustepippuria
2 dl mustatorvisieniä (esikäsiteltyjä) hienonnettuna
3-4 keitettyä kananmunaa hienonnettuna
2 dl mustaleima emmentalia raasteena

voiteluun:
1 kananmuna kevyesti vatkattuna

jälkivoitelu:
1 dl kuumaa vettä
2 rkl voita ta margariinia

uunipelti
leivinpaperia

Lämmitä maito reilusti kädenlämpöiseksi ja luota siihen hiiva. Lisää pari desiä jauhoja ja sekoita tasaiseksi. Sekoita jauhot muutamassa erässä taikinaan ja ennen viimeistä erää sekoita mukaan rasva ja viimeisten jauhojen mukana myös suola. Vaivaa taikina kimmoisaksi taikinaksi ja laita peitettynä kylmään levähtämään noin puoleksi tunniksi.

Keitä riisi liemikuutiolla maustetussa vedessä. Lämmitä uuni 200 asteeseen.

Kuumenna öljy kookkaalla paistinpannulla ja kuullota sipuli pehmeäksi. Laita syrjään ja ruskista samalla pannulla jauheliha. Lisää sipuli, fondi ja pippurit, Ota liedeltä ja sekoita joukkoon sienet, munarouhe ja juustoraaste.

Jaa taikina kahteen osaan ja kauli toinen osa jauhotetulla työtasolla uunipellin kokoiseksi levyksi.
Laita taikinalevy uunipellille ja levitä sille täyte jättäen pari senttiä reunoista vapaaksi.

Kauli toinen taikinalevy täytealueen kokoiseksi ja laita täytteen päälle. Käännä alemman levyn reunat ylemmän päälle. Voitele piirakan pinta munalla ja tee pintaan pieniä viiltoja.

Paista uunin keskitasolla n. 40 minuuttia. Valmis piirakka on kauniin kullanruskea.
Voitele kuuman piirakan pinta voi-vesiseoksella.

Jäähdytä ja säilytä viileässä.

Kuten sanottu tämä lihapiirakka on parhaimillaan seuraavana päivänä ja erityisesti kylmänä. Uskomatonta miten sitä tarttuukin joka kerta mukaan kun tulee vierailtua keittiössä.



5 kommenttia on "Peltilihapiirakkaa ja ihania makumuistoja."
  1. Herkullinen versio peltilihiksestä! Lapsuuden muistot tästä piirakasta liittyy vahvasti talveen ja laskettelureissuihin. Silloin maistui lihis ihanalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jostain syystä mullekin tulee tästä talvi mieleen

      Poista
  2. Great information thank you for sharing.

    VastaaPoista
  3. Sä maalasit liian houkuttelevan kuvan; kuppi teetä, lihapiirakan pala, sinappikurkkusalaatti ja sinappi. Et usko paljon antaisin jos just nyt töissä tuo annos ilmestyisi tähän. Ehdottomasti otan teon alle, toivottavasti jo viikonloppuna!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muisto oli niin elävä että oli pakko kirjoittaa ylös!

      Poista

EMOTICON
Klik the button below to show emoticons and the its code
Hide Emoticon
Show Emoticon
:D
 
:)
 
:h
 
:a
 
:e
 
:f
 
:p
 
:v
 
:i
 
:j
 
:k
 
:(
 
:c
 
:n
 
:z
 
:g
 
:q
 
:r
 
:s
:t
 
:o
 
:x
 
:w
 
:m
 
:y
 
:b
 
:1
 
:2
 
:3
 
:4
 
:5
:6
 
:7
 
:8
 
:9

Post Signature

Post Signature