Kulinaarin koekeittiössä: satokauden maukkaimmat martsikkasämpylät

|

Tervehdys Kulinaarin koekeittiöstä.

Tämä syksy on ollut jännittävää ja aikaa. Olemme Kutinlahden maatilan Mikon kanssa vaihtaneet ajatuksia mm. maa-artisokasta ja sen jatkojalostamisesta muutaman kuukauden ajan. Olemme pohdiskelleet myös miten saada suomalaiset kuluttajat, kauppa ja ravintolat hyödyntämään kotimaista tuotantoa entistä monipuolisemmin. Miksi tuputetaan esim. kaukaa rahdattua bataattia, kun meillä on paremman makuisia, laadukkaampia ja ravinteekkaampia vaihtoehtoja omasta takaa.

Parisen viikkoa sitten koitti viimein maa-artisokan syksyn satonkorjuuaika ja minullekin saapui pieni lähetys vastanostettua mukulaa, kuivattua rouhetta ja lastua sekä lehdistä ja varresta tehtyä haudetta. Vähän kuin joulu olisi tullut aikaisin!

Keväällä on taas seuraavan sadonkorjuun aika.


Keuruulaisen Kutinlahden maatilan historia ulottuu aina 1600-luvulle saakka. Maatalous on Suomessa muuttanut muotoaa siinä ajassa todella paljon ja niin on tilakin elinkeino vaihtunut lihataloudesta viljan viljelyn kautta kuminaan ja nyttemmin myös maa-artisokkaan – kotoisammin martsikkaan. Tilan puutarha  tuottaa myös pieniä määriä parsaa, omenaa perunaa ja piparjuurta.

Tila myy maa-artisokkaa suoramyyntinä ja verkkokauppa toimittaa myös ympäri Suomea. Kannatta olla ajoissa liikkellä, sillä pientuottajan sadot myydään melko nopeasti loppuun.

Seuraa Kutinlahden maatilaa Facebookissa.


Mikä maa-artisokka?
Nimestään huolimatta martsikka ei ole mitään sukua latva-artisokalle vaan auringonkukalle.
Mukula-artisokkanakin tunnettu viljelykasvi on kotoisin Perusta ja kulkeutui 1600-luvun alussa Ranskaan ja hyvin nopeaasti myös Suomen Turkuun, jossa se mainitaan Tillandzin kasviluettelossa Suomessa viljeltävien kasvien joukossa.

Alkuun maa-artisokkaa käytettiin eteenkin makeissa ruoissa ja se oli hyvin arvostettu viljelyskasvi. Perunan viljelyn yleistyminen kuitenkin vähensi maa-artisokan suosiota huomattavasti.

Suosion hiipumisen yhtenä syynä voisi pitää myös maa-artisokan pahaa mainetta ilmavaivojen aiheuttajana. Aikoinaan sitä suositeltiin korkeintaan sianruoksi, koska kaasun muodostus ja vatsanväänteet olivat joillekin liikaa.

Vatsaoireisiin on syynä maa-artisokan inuliini, joka aiheuttaa tottumattomalle alkuun ilmavaivoja, jotka kuitenkin helpottavat käytön jatkuessa.

Inuliini imeytyy elimistössä hitaasti nostaen myös verensokeria hitaasti ja pitäen näläntunteen loitolla pidempään. Inuliinilla on myös suoliston bakteeritoimintaan positiivinen vaikutus ja se toimii maitohappobakteerien tapaan. Inuliinin ansiosta martsikka soveltuu oivallisesti vähähiilihydraattiseen ruokavalioon ja esimerkiksi diabeetikoille.


Maa-artisokka on monipuolinen raaka-aine, josta valmistuvat keitot, soseet, paistokset ja vaikka leivonnaiset. Maku on miedon pähkinäinen ja hieman makea.


Moni on minulle tuskaillut kuorimisen vaivalloisuutta, mutta suosittelen käyttämään maa-artisokat kuorineen. Keittoa ja pyreetä varten toki kannattaa kuoria, niin tulee nätimpää, mutta esimerksi keitettynä ja uunissa paahdettuna kuori ei haittaa ja sen voi syödä. Maa-artisokkaa voi siis käyttää pitkälti samoin kuin perunaa. Muista kuitenkin laittaa kuorittu martsikka kylmään veteen, sillä se tummuu nopeasti hapen vaikutuksesta.
Kuorimista helpottaa myös parin minuutin kiehautus.

Itselläni ovat reseptikokeilut vasta päässeet vauhtiin. Voin luvata että paljon lisää on tulossa!

Kuivattu maa-artisokkarouhe
Näissä sämpylöissä kokeilin ensimmäistä kertaa Kutinlahden kuivattua maa-artisokkarouhetta, jota he ovat tuottaneet koemielessä. Varsinaista käyttöohjetta ei ollut, joten yrityksen ja erehdyksen kautta vain kokeilemaan. Liotin rouhetta kuumassa vedessä 30-45 minuuttia ja samalla sain leivontaan käytettävän nesteen.


Sämpylät onnistuvat toki myös tuoreesta, kuorimatta raastetusta martsikasta, mutta suosittelen kiehauttamaan raasteen nopeasti, jotta se hieman pehmenee. Keittoveden voi samoin käyttää leivontaan.

Sämpylät maistuvat mukavan pehmeän pähkinäisiltä ja ainakin rouheesta jää myös kivaa puruvaraa sämpylöihin.


MARTSIKKASÄMPYLÄT (15 kpl)

2,5 dl kuivattua maa-artisokkarouhetta liotettuna ja valutettuna (n. 3-4 dl) tai
3-4 dl tuoretta maa-artosokkaa karkeana raasteena, kiehautettuna ja valutettuna

1 pss kuivahiivaa tai
25 g tuorehiivaa

5 dl maa-artisokan liotus tai keitinvettä reilusti kädenlämpöisenä
n. 13 dl hiivaleipäjauhoja
2,5 rkl juoksevaa hunajaa
1,5 tl suolaa

Lämmitä uuni 175 asteeseen.

Liota kuivahiiva reilusti kädenlämpöiseen nesteeseen, lisää joukkoon hunaja ja pari desiä jauhoja ja anna seistä vartti.

Sekoita joukkoon liotettu tai raastettu maa-artisokka ja lisää jauhot muutamassa erässä vaivaten taikinaa kunnes se alkaa irrota käsistä. Lisää suola vasta viimeisen jauhosatsin mukana.

Muotoile taikinasta jauhotetulla pöydällä noin ranteen paksuinen pötkö ja jaa se 15 osaan.

Pyörittele sämpylöiksi ja anna nousta 20 minuuttia leivinliinan alla.

Suihkuta tai sivele sämpylät vedellä ja ripottele pinnalle halutessasi kaurahiutaleita tai sormisuolaa. Paista uunin keskitasolla n. 30 minuuttia.

Anna jäähtyä ritilän päällä ja nauti voinokareen ja teekupillisen kera.

Käy katsomassa myös nämä maa-artisokkareseptit:





Myös Tinskun kermainen juurespaistos on kokelemisen arvoinen!



Yhteistyössä Kutinlahden maatilan kanssa.

10 kommenttia on "Kulinaarin koekeittiössä: satokauden maukkaimmat martsikkasämpylät"
  1. Herkullisen näköiset sämpylät.
    Meillä kasvaa muutama maa-artisokka nyt portinpielessä. Olivat jostain vaeltaneet vanhempieni pihalle ja sieltä sitten päätyivät meille. Pitäisi varmaan kurkata, josko satoakin olisi saatavilla, vaikka nyt olivatkin vaan ihan keltaisten kukkien vuoksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maa-artisokan kasvualue kannattaa rajata hyvin sillä se leviää tosi voimakkaasti. Ellei sitten halua sitä ihan riesaksi saakka

      Poista
  2. Meni kauan, ennen kuin tajusin, ettei maa-artisokkaa todellakaan tarvitse kuoria. Paahdettuna ovat ihan parasta dippikamaa, ihanaa, että satokausi on taas täällä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsellekin se valkeni vasta taannoin. Paahtamaan saakka en ole vielä päässyt ,mutta kohta!

      Poista
  3. Ihana tuo 'Martsikka'!
    Sen verran olen tänä vuonna kiroillut kaupassa, että vaikea se innostua syömään kotimaisia juureksia, kun edelleenkään täälä näin kaukana sivilisaatiosta, ei löydy vaikka kokonaista juuriselleriä kiihkeimpää satoaikaan. Sellaisia helvetin huonen näköisiä muoiviin käärittyjaä paloja, joissa ainoastaan hinta on huippua! STNA kun pistää vihaksi. Eikä kaikki kasva omassakaan pihassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on varmasti totta! Oikeastaa tosi sääli ettei lähituotanto kulkeudu kauppaan saakka tuon kätevämmin. Tarttis varmaan tehdä jotain.

      Poista
  4. Hoo moilasena mietin hetken tuota martsikkaa. :D Mutta maa-artisokasta kyllä tykkään. Useimmiten vain paahdan sitä uunissa öljyn kanssa. Mutta on siitä tullut joskus enemmänkin kokkailtua. Maa-artisokkaa meillä kasvaa omassakin puutarhassa, se on siitä kiitollinen, ettei ole moksiskaan, vaikka unohtaisi kerätä syksyllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oispa itselläkin vielä puutarha, missä kasvatella kaikenmoista.

      Poista
  5. Mainio nimi tuo martsikka. ja onko tulossa myös makeita reseptejä? Olen ravintolassa maistanut maa-artisokkakakkua, ei oikein istunut omaan makumaailmaan. Jälkiruoan kun tulee lähtökohtaisesti mielestäni olla makeaan kallellaan. Mutta mielenkiinolla odotan, mitä keksit, koska maa-artisokat <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rakkaalla lapsella pitää olla lempinimi 😊 Tarkoitus on tehdä tässä myös makea kokeilu, koska sellaista en ole koskaan kokeillut.

      Poista

EMOTICON
Klik the button below to show emoticons and the its code
Hide Emoticon
Show Emoticon
:D
 
:)
 
:h
 
:a
 
:e
 
:f
 
:p
 
:v
 
:i
 
:j
 
:k
 
:(
 
:c
 
:n
 
:z
 
:g
 
:q
 
:r
 
:s
:t
 
:o
 
:x
 
:w
 
:m
 
:y
 
:b
 
:1
 
:2
 
:3
 
:4
 
:5
:6
 
:7
 
:8
 
:9

Post Signature

Post Signature