Hurmaavan herkullinen kirsikka-suklaajuustokakku

|

En ole koskaan leiponut tuoreista kirsikoista mitään, joten nyt päätin koittaa jotain erityisen herkullista. Kirsikat ja suklaa ovat pistämätön makupari, vaikka esim. Mon Chéri -konvehdeista en pidäkään.


Tämä täyteläinen paistettava juustokakku ei ole ihan hätäisimmän herkkusuun valinta. Paiston jälkeen kakku tekeytyy vielä seuraavaan päivään saakka. Ja maku itseasiassa paranee vielä parin päivän päästäkin.

Täytyy kokeilla tätä reseptiä myös tuoreista vadelmista.


KIRSIKKA-SUKLAAJUUSTOKAKKU

pohja:
250 g Digestive-keksejä
2 rkl tummaa kaakaojauhetta
100 g voita sulatettuna

juustokakku:
500 g maustamatonta tuorejuustoa
1,5 dl sokeria
2 munaa
100 tummaa suklaata (vähintään 70%)
1 rkl tummaa kaakaojauhetta
200 g ranskankermaa
300 g kirsikoita, kivettöminä ja puolitettuina

koristeluun:
suklaalastuja tai kaakaojauhetta
kirsikoita kokonaisina

n. 24 sentin irtopohjavuoka
vuokasprayta
(alumiinifoliota)

Murskaa keksit teholeikkurilla hienoksi ja pyöräytä mukaan myös kaakaojauhe. Sekoita joukkoon voisula. Pingota vuoan pohjalle voipaperi ja voitele reunat vuokaspraylla. Voit myös vielä sirotella reunoille hieman tomusokeria. Levitä keksimassa vuoan pohjalle tasaiseksi kerrokseksi. Laita kylmään puoleksi tunniksi.

Lämmitä uuni 160 asteeseen (140 astetta kiertoilmalla).

Sulata suklaa vesihauteessa.

Vatkaa kulhossa keskenään tuorejuusto ja sokeri. Lisää munat yksitellen välillä vatkaten. Sekoita sula suklaa ja kaakaojauhe seokseen ja lopuksi vielä kirsikat käännellen lastalla. Kaada kakkuseos keksipohjalle ja tasoita.

HUOM! Suosittelen joko vuoraaman vuoan ulkopuolelta foliolla tai laittamaan vuoan paperoidun uunipellin päälle. Vuoasta nimittäin saattaa tihkua rasvaa. Näin säästyt turhalta uunin pesulta ja krääsältä.

Paista 35-40 minuuttia, kunnes kakun keskiosa on juuri ja juuri jähmettynyt. Laita uuni pois päältä, avaa uuni hieman raolleen ja anna kakun olla uunissa vielä n. kolme tuntia. Siirrä jääkaappiin tekeytymään seuraavaan päivään.

Ennen tarjoilua koristele pinta suklaalastuilla, kaakaojauheella sekä kokonaisilla kirsikoilla.

Oma kakkuni olisi saanut paistua vielä ihan kotvasen lisää, mutta otetaan tämä huomioon ensi kerralla.





Raikas piparjuuri-tillikastike on oiva kumppani kalalle ja lihalle

|

Äskettäin uutisoitiin, että Stockmann Herkku siirtyy S-ryhmälle. No nähtäväksi jää siirtyykö myös S-ryhmän kauppojen kuuluisan nuiva palvelukulttuuri uuteen konseptiin. Vaikka Stockka on ajanut omankin palvelunsa lähes olemattomiin vuosien varrella on siitä sentään joku etäinen kaiku vielä jäljellä, ainakin kokeneempien myyjien keskuudessa. Tämä on siis oma kokemukseni.


Ja miten tämä liittyy otsikon kastikkeeseen mitenkään. No siten, että olemme Herkkua nyt kesälomalla kannattaneet useampaakin otteeseen. Itseasiassa ihan kivakin käydä siellä, koska sieltä puuttuvat mm. markettien kirkuvat lapset ja tilaa sekä valikoimaa on ylenpalttisesti.

Itse jään Herkun tulevaisuutta mielenkiinnolla ja toivon että se tuo jotain uutta ruokakauppatarjontaan.


Otimme palvelutiskiltä hieman riimihärkää, jota muuten aion kokeilla tehdä itsekin, sekä kalatiskiltä hyvännäköistä tiikerilohta, joka on pinnaltaan loimutettua kylmäsavulohta. Erinomaisen makuista muuten.


Näille vielä kylkeen uutta perunaa ja tottakai raikas kastike, joka sopii niin lihalle kuin kalalle.

HELPPO PIPARJUURI-TILLIKASTIKE

1 prk (200 g) crème fraîchea
2-3 rkl piparjuuritahnaa
0,5 dl hienonnettua tilliä
valkopippuria myllystä
suolaa

Sekoita ainekset tasaiseksi kastikkeeksi. Piparjuuren määrää kannattaa tietysti kokeilla ja säätää sekoittelun lomassa oman makunsa mukaan.


Raikkaan herkullinen Lemon Raspberry Cream Cake

|

Neljän bloggaajan illallisemme päätti mitä oivallisimmin kokeilukeittiöni herkullinen Lemon Raspberry Cream Cake, jonka pohjana käytin legendaarista englantilaista Lemon Drizzle Cake -reseptiä. Kakku joka jo itsessään on mielettömän hyvää ja raikasta sopii erinomaisesti myös täytekakkupohjaksi.


Raikkaan pohjan täytteeksi ja koristeluksi sopii hyvin yksinkertainen sekoitus kermavaahtoa, rahkaa ja vadelmia. Täytettäessä voit käyttää lisäkostukkseena vaikka sokerivettä tai vaaleaa mehua.


SITRUUNA-VADELMAKERMAKAKKU

pohja:
Valmista Lemon Drizzle Cake -reseptin mukaan pyöreään irtopohjavuokaan, jonka vuoraat leivinpaperilla. Anna jäähtä ja puolita.

täyte:
4,5 dl kuohukermaa
200 g maitorahkaa
0,5 dl sokeria
1/4 tl jauhettua vaniljatankoa
tai
1 tl vaniljasokeria
n. 500 g tuoreita vadelmia

Vaahdota kerma ja sekoita joukkoon vatkauksen aikana sokeri parissa erässä. Mausta vaniljalla. Sekoita lopuksi joukkoon rahka. Ota puolet vaahdosta erikseen.

Asettele toisen kakkupohjapuolikkaan ulkoreinalle tuoreita vadelmia vierekkäin. Tee sisemmäs toinen pienempi ympyrä.

Murskaa loput vadelmat ja sekoita toisen kermarahkaseospuolikkaan joukkoon. Levitä täyte kakkupohjalle vadelmien väliin. Laita toinen kakkupohja päälle.

Levitä loput kermarahkasta kakun päälle ja koristele omatekoisilla strösseleillä tai vaihtoehtoisesti tuoreilla vadelmilla.


Tinsku (Tinskun keittiössä) sai kunnian leikata ensimmäisen palan!



Neljän bloggaajan illallinen

|

Mitä tapahtuu kun neljä blobgajaa viettää illan yhdessä? Sanomattakin lienee selvää että siihen kuuluu kuohuvaa, naurua, kasapäin tarinoita ja ideoita sekä ennen kaikkea hyvää ruokaa.

Heinäkuun alussa Tinsku (Tinskun keittiössä & Tyynen kaa), Marina (Dioriina), Miki (Kaks kukkoo) sekä Kulinaari (KulinaariKaks kukkoo) kokoontuivat Mikin luona Vallilassa. Olin jo aiemmin luvannut kestitä rakkaita ystäviäni hyvän ruoan kera ja tämä oli oivallinen tilaisuus lunastaa tuo lupaus kun sekä Tinsku että Marina olivat samaan aikaan kaupungissa.



Tinsku toi illallisen pääraaka-aineen eli poron ulkofileen sekä pakastettuja kanttarelleja. Itse olin valmistellut kylkeen palsternakka pyreetä ja punaviinikastikkeen Midi Wuorelan luottoreseptilläni.


Kanttarelleista ja ruusukaaleista tein yhden lempilisäkkeistäni – paistettuja ruusukaalinterälehtiä ja sieniä. Toimii aina ja varsinkin tällaisen aromikkaan lihan kanssa.

Poronliha on itsessään niin maukasta että lisäkkeet kannattaa pitää yksinkertaisina. Esimerkiksi juurespyree tai paahdetut juurekset sopivat mainiosti. Puhtaita, selkeitä makuja.


Ilta aloitettiin tietysti lasillisilla kuohuvaa ja mikä sopisikaan paremmin lämpimään kesäiltaan kuin raikkaan kupliva Hardy´s Crest Sparkling Chardonnay Pinot Noir. Cheers!


PORON ULKOFILEE

1 poron ulkofilee
kirkastettua voita (esim. Arla)
suolaa
mustapippuria myllystä

Ota liha huoneenlämpöön n. 30 minuuttia etukäteen. Puhdista mahdolliset kalvot huolellisesti pois ja pyyhi lihan pinta kuivaksi ennen paistamista.

Kuumenna kirkastettu voi pannulla ja paista fileen pinnat kauttaaltaan nopeasti kiinni. Jatka paistamista noin 5 minuuttia käännellen filettä noin puolen minuutin välein. Mausta fileen pinta suolalla ja mustapippurilla.

Kääri file folioon ja anna levätä vähintään 5 minuuttia. Siivuta leikaten hieman vinottain.


PALSTERNAKKAPYREE

400 g palsternakkaa kuorittuna ja paloiteltuna
2 jauhoista perunaa
5 dl maitoa
50 g voita
suolaa

Keitä palsternakka maidossa pehmeäksi. Siivilöi keitinliemi ja heitä pois.
Soseuta sauvasekoittimella tasaiseksi samettiseksi soseeksi, lisää voi ja suola. Maista, säädä maku ja tarjoile.


PAISTETTUJA RUUSUKAALIN TERÄLEHTIÄ JA SIENIÄ

1 rasia ruusukaaleja
100 g kanttarelleja
kirkastettua voita
suolaa
mustapippuria myllystä

Mikäli käytät pakastettujaja sulatettuja kanttarelleja, valuta ne hyvin. Tuoreet voit käyttää sellaisenaan.

Leikkaa ruusukaaleista kanta ja erottele terälehdet yksi kerrallaan erikseen. Ydinosat voit heittää pois.
Kuumenna kirkastettu voi pannulla ja lisää sienet. Paistele hetki ja lisää ruusukaalit. Jatka paistamista muutama minuutti. Mausta suolalla ja pippurilla. Tarjoile välittömästi.

Mitä nautittiin jälkiruoaksi selviää täältä...



Lohipita on rennon maukasta street foodia

|


Aika pitkälti kaikki street food reseptit joihin törmää ovat lihaa tai sitten jotain kasviprotskua sisältäviä. Foodtruck-tarjonnassakin kala loistaa poissaolollaan. En ainakaan itse ihan heti muista nähneeni listalla moista.

Päätin viritellä lohesta ja yhdestä lempisalaatistani helpon ja taatusti maistuvan katuruokareseptin, joka on helppo toteuttaa vaikka pihajuhlissa tai illanistujaisissa kavereiden kesken.

Itse valitsin päämausteeksi Tabasco Habanero -kastiketta, koska sillä saa helposti sopivaa tulisuutta. Ja jos habanero polttelee liikaa, voi valita miedompia vaihtoehtoja kuten vihreä Tabasco Green Pepper Sauce.




MAUSTEINEN LOHIPITA

1 lohimedaljonki tai vastaava määrä lohta palana.
kasviöljyä paistamiseen
muutama tippa Tabasco Habanero-kastiketta
suolaa
1 täysjyväpitaleipä
coleslaw-salaattia (ohje linkissä)
kevätsipulia hienonnettuna

Tee tarvittava määrä coleslawia. Pienelle porukalle puoletkin salaattireseptistä riittää mainiosti. Tosin kyllähän sitä sitten kuluu, koska se on niin tolkuttoman hyvää! Sellerinsiemenet voi jättää pois halutessaan.

Poista lohesta nahka ja kutioi suupaloiksi. Kuumenna öljy pannulla ja paista lohipalat nopeasti kauttaaltaan rapeapintaisiksi. Pirskota Tabasco Habanero-kastketta paistoöljyn sekaan ja kääntele lohipalat vielä öljyssä niin, että kaikki maustuvat. Laita pannu syrjään odottamaan.

Halkaise pitaleipä leikkaamalla terävällä veitsellä noin puoleen väliin ja lämmitä nopeasti esim. mikrossa.

Kääräise pitaleivän ympärille esim. Saga eväspussista tehty tasku ja purista pitaleipä varovasti auki.
Suojapaperin voi taitella myös vaikka leivin- tai voipaperista.

Annostele pitaan reilusti coleslawta, lohikuutiot ja lopuksi hieman hienonnettua kevätsipulia. Nauti!



Tabasco-kastikkeet saatu näytteinä.


Kissavahtina Turussa ja pitihän sitä jotain syödäkin.

|

Kesäkuussa tarjoutui tilaisuus vaihtaa Turussa asuvan serkkuni kanssa asuntoja viikonlopuksi ja samalla järjestyi myös kissanhoito, joten me matkustimme Turkuun Onni-Sulevin vieraiksi ja serkkuni muutti mieheni asuntoon Vallilaan hoitamaan Myssyä ja Surkua. Win-Win!

Tämä oli se samainen reissu, jolle varasin sen varsin epäonnistuneen ravintolaillan Kaskiksen pop-up -ravintoa Kakolanruususta. No ei siitä sen enempää.

Ruokamatkana tästä tuli enemmän matka turkulaisen pikaruoan ytimeen, mutta onneksi mukaan mahtui edes jotain vähän muutakin.

Serkkulikka oli jo edellisillä vierailuilla kouluttanut minut turkulaisen Taikinajuuri-leipomo-konditorian leivoksiin ja leipiin. Tällä kerralla olin päättänyt päästä itsekin paikanpäälle katsomaan leipomoa.

Majapaikassamme meitä itseasiassa odotti kyseisen leipomon leipää ja leivoksia. En tiedä voiko leipä paljon tästä enää kauniimmaksi tulla.


Kuten kuvasta näkyy, isäntämme Onni-Sulevi on erittäin harjaantunut kuvauksien valvoja ja rekvisiittamestari. Mieluiten hän on itse rekvisiittana kuvissa.


Lauantaina vierailimme kirpparikierroksen lomassa siis myös Taikinajuuren leipomo-konditoriassa Uittamontie 12. Tila on varsin karu, mutta tarjonta on sitäkin upeampaa ja vitriinit oli täynnä toinen toistaan ihanimpia herkkuja.


Koska olimme menossa tyttären luo kahville, ostin lajitelman macaronseja tuliaisiksi! Voin sanoa, että nämä macaronsit vetävät vertoja jopa Ladurèen vastaaville.
Taas kerran tuli todistettua todeksi sanonta; miksi mennä Pariisiin, kun meillä on Turku!


Ja koska oltiin Turussa, niin tuloillan ruokailu hoidettiin nauttimalla legendaarinen Hesen kebab. Tosin ateriointi tapahtui Kaarinan puolella jossa sijaitsee legendaarisen huonosta palvelustaan kuuluisa Hesen toimipiste. Tällä kerralla saimme kuitenkin ruokaa eteemme ihan kohtuullisen nopeasti.

Ei se kaunis ole, mutta sitäkin paremman makuista.
Lauantaina kirpparoinnin lomassa osui eteen paljon hyvää kuvausrekvisiittaa yms.


Ajelimme myös Raision puolelle kauppakeskus Myllyyn, jonne oli sovittuna treffit siskoni kanssa. Odotellessa tutustuimme Myllyn tarjontaan muutenkin ja siitä juttua Kaks kukkoo -blogin puolella.

Treffipaikaksi oli Myllyssä sovittu MBakeryn Take the Cake -kahvila. Otimme kaikki MBakeryn uusia jäätelöitä maisteluun ja sekä esillelaitto että maut olivat hauskoja ja herkullisia!


Sunnuntaina suuntasimme vielä Aurajoen rantaan kansainvälisille ruokamarkkinoille, mutta siellä nyt ei hirveästi ollut mitään uutta ja ihmeellistä. Nämä samat kauppiaathan kulkevat ympäri Suomea eri markkinoilla. Mutta kivaa elävää kaupunkikulttuuria ne silti toivat jokirantaankin. Salmonella on wheels – niinkuin Miki sanoi.


Markkoilta lähdimme pienelle museovierailulle vastarannalle Wäinö aaltoisen museoon. Siitäkin lisää Kaks kukkoo -blogissa tuonnempana.

Ja Turun ruokamatkailu päätettiin vanhoille kotikulmilleni Martinmäkeen Kuningas Kebabiinjoka on paras ja vanhin lajinsa edustaja Turussa!




Omatekoiset strösselit kruunaavat kotileivonnaiset

|

En tunnetusti ole mikään elintarvikevärien suurin fani – itseasiassa minua jopa ihmetyttää nykytrendi, jossa kakut kuorrutetaan elintarvikevärejä pursuavilla sokerimassoilla. Yhtäällä kaikki on tonton sitä ja tonton tätä, mutta kukaan ei korvaansa lotkauta elintarvikevärien, glitterien, candymeltsien ja liimojen lukemattomille E-koodeille. Toisaalta jokainen syökööt mitä lystää – niin syön minäkin. ;-)

Mikäli leivonnaisiin kuitenkin haluaa joskus vähän lisää iloa ja väriä ovat väriaineet jossain määrin välttämättömiä ja aika pieniä määriähän niitä käytetään loppujen lopuksi.


Voit ostaa geelimäisiä pastavärejä leivontatarvikeliikkeistä sekä hyvin varustetuista päivittäistavaraliikkeistä. Itse koin näppärimmäksi ostaa Dr Oetkerin geeliväripaketin, jossa on kolme tuubia perusvärejä. Vanha öljyvärimaalari kyllä osaa sekoittaa keltaisesta, punaisesta ja sinisestä kaikki maailman värisävyt! Värejä tarvitaan hyvin pieniä määriä, joten malttia niiden sekoitusten kanssa.


Innostuin näistä omatekoisista strösseleistä, koska niissä on hauskaa pientä puuhaa, saa itse päättää värit ja strösselien pituuden. Sellainen kokemuksen tuoma havainto näistä kuitenkin, että kosteutta nämä strösselit kestävät varsin huonosti. Leivonnaiset kannattaa koristella vasta juuri ennen tarjoilua. Tosin sulavathan nämä ihan kauniiksi kuvioiksi lopulta.


Valmistin näitä alunperin minulta tilattuun ylioppilaskakkuun, mutta onneksi tajusin kokeilla tuon säilyvyyden ja vaihdoin koristelut toiseen. Näistä syntyi kyllä myöhemmin toinen todella kaunis ja kesäinen Lemon Raspberry Cream Cake.


Pursotukseen löysin sopivan pienen tyllan Heirolin koristelusetistä.

OMATEKOISET SRÖSSELIT

3,5 dl tomusokeria
2 rkl vettä
1 rkl glukoosisiirappia
elintarvike pastavärejä
leivinpaperia
pursotinpusseja
No 2 pyöreä tylla (2 mm ns. kirjoitusterä)

Sekoita keskenään tomusokeri, vesi ja glukoosisiirappi ja sekoita liimamaiseksi tahnaksi. Mikäli seos tuntuu liian paksulta, lisää vettä pieniä määriä (1/4 tl) kerrallaan ja sekoita kunnes koostumus on sopiva.

Jaa seos esim. kolmeen eri kulhoon ja värjää pastaväreillä halutun värisiksi. Tässä sekoitetut sävyt olivat pinkki, oranssi ja lila.

Pursota massasta leivinpaperille hyvin ohuita nauhoja vieri viereen. Voit pursottaa aluksi harvempaan ja pursottaa lisää nauhoja väleihin myöhemmin. Mitä tiiviimmin ne saat sen parempi. Ei haittaa vaikka nauhat välillä katkeavat.

Tee sama kullekin värimassalle. Jos käytät vain yhtä pussia, aloita aina vaaleimmasta käyttämästäsi väristä ja jatka seuraavaksi tummimmalla.


Anna kuivua läpikotaisin noin vuorokauden ajan huoneenlämmössä. Irrota taivuttamalla paperia ja murenna haluamasi kokoisiksi strösseleiksi. Itse otin erikseen talteen nauhojen hieman paksummat päät. Huomaa, että samasta massasta voi tehdä helmiä tai mitä tahansa muitakin muotoja!

Säilytä valmiit strösselit tiiviissä suljetussa rasiassa kukin väri erikseen tai valmiina sekoituksena.




Post Signature

Post Signature