Chef & Sommelier - unohtumaton ilta tähtiravintolassa

|
Toukokuun viimeisenä juhlimme tyttäreni valmistumista ylioppilaaksi. Koska varsinaiset juhlat järjestettiin Turussa vasta viikon päästä, olin itse luvannut viedä nuoren neidin syömään hienosti itse lakkiaisiltana täällä Helsingissä. Varasin ravintolan hyvissä ajoin helmikuussa ja päädyin muutamasta vaihtoehdosta Chef & Sommelieriin Huvilakadulla. Päätöksestä tuli itseasiassa monin verroin arvokkaampi, kun ravintolalle myönnettiin myöhemmin keväällä ensimmäinen Michelin-tähti. Tuskinpa olisin saanut enää kyseiselle lauantai-illalle pöytää varattua sen jälkeen. Lisäksi se oli meille molemmille ensimmäinen Michelin-ravintola, jossa olemme illastaneet. Myönnän että vähän jännittikin, mitä tuleman pitää.


Chef & Sommelier on chef Sasu Laukkosen ja sommelier Johan Borgarin vajaat neljä vuotta sitten perustama pieni ja kodikkaan oloinen ravintola. Sali on pieni huone, jossa on asiakaspaikkoja runsaat 20. Ravintola vannoo puhtaan, raaka-ainekeskeisen ja käsintehdyn ruoan nimeen. Raaka-aineet saadaan omalta tai luomituottajien pelloilta, pientuottajilta, kalastajilta ja metsästä. Annokset tekevät kunniaa sesongin parhaille antimille, eikä mitään ole hukutettu voihin ja kermaan. Pippurisuutta ja suolaisuutta löytyy villiyrteistä, joita annoksista löytyy runsaasti. Kaikki mitä raaka-aineista voidaan hyödyntää, päätyy lautaselle muodossa tai toisessa.


Saavuimme jopa hieman etuajassa ollen ensimmäiset illan asiakkaat. Ainakin sai rauhassa tutustua paikkaan ja siemailla alkuun juhlan kunniaksi tilattua samppanjaa. Johan esitteli meille myös menuvaihtoehtoja ja tottakai kertoi muutenkin ravintolan ideologiasta ja ruoan alkuperästä. Menun sai valita 3, 4, 5, 7 tai 9 ruokalajin kokonaisuuksina.


* Haukea ja tilliä
* Perunaa ja tattia
* Porsasta ja spelttiä
* Punaista ja vihreää


* Nokkoskeittoa
* "Villiä riisiä"
* Kyssäkaalia ja merilevää
* Mantelia ja mesiangervoa


Me päädyimme 7 annoksen chef menu -vaihtoehtoon. Nyt nautittaisiin oikein pitkän kaavan mukaan.



Keittiöntervehdys oli laitettu esille asiaan kuuluvan hauskasti. Taisi olla marinoitua mustajuurta jossa oli häivähdys juuri auennutta koivunlehteä.


Pöytään tuotiin myös uunituoretta leipää, joista toinen oli juureenleivottua rosmariinileipää ja toinen herkullista vehnäleipää. Koska leivät hupenivat meillä nopeasti parempiin suihin, saimme jatkuvaa täydennystä. Enkä tarkoita sillä, että leivällä olisi pitänyt vatsaa täyttää.





Kylmä nokkoskeitto kaadettiin kannusta lautaselle munan, perunan ja sipulin seuraksi.



Haukea ja tilliä on ehkä hienoin kalaruoka, jota olen koskaan syönyt. Haukea oli mukana niin uunissa kypsennettynä, murekkeena kuin mätinäkin. Komeuden kruunasi tillikastike ja kuulemma yrtti, jota kasvaa villinä lähes joka paikassa. Nimi ei tule mieleen. Mutta hyvää oli. Seurana oli vielä smetanaa.



"Villiä riiriä" -annoksessa riisi oli ensin rikottu ja sitten valmistettu polentamaiseksi. Itselle uudet tuttavuudet litulaukka ja ketunleipä eli käenkaali antoivat vienoa valkosipulisuutta ja suolaisuutta. Pienet, herkät kuusenkerkät olivat hauska ja maukas yllätys.



Perunaa ja tattia oli osoitus siitä, että tosiaan kaikki löytää tiensä lautaselle tässä keittiössä.Perunat olivat edellisestä sadosta ja samoin herkkutatit, jotka oli kuitenkin saatu säilytettyä kuin vastapoimittuina pakastaen ne yksitellen.
Perunasta oli sorvattu veikeät friteeratut spiraalit, kypsennetty loput tattimaisesti esille sellaisenaan ja kuorista ja kallioimarteesta pyöräytetty liemi. Maut olivat pehmeän happaman maanläheisiä.



Porsasta ja spelttiä ei sekään jättänyt kylmäksi. Ravintolaan tilattu possunpuolikas käytetään aina viimestäkin murua myöten hyväksi tavalla tai toisella. Lautaselta löytyi ainakin rapeaksi paahtunutta kylkeä, potkaa, jauhelihaa, sekä friteerattua nahkaa, joka oli ihan tyrmäävän hyvää!


Koska itse otin mukaan myös juustot, sai tytär kaksi jälkiruokaa. Ensimmäisenä taivaallista mantelijäätelöä ja -praliinia sekä mesiangervoa.


Tässä kohtaa tuli muuten tarjoiltiin välijälkiruokana pieni karviaissorbetti.



Oma jälkiruokani oli "punaista ja vihreää". Siinä maistui raparperi ja minttujäätelö. Marenki ja jäädyke toivat hienoa suutuntumaa. Minttujäätelö oli muuten parasta koskaan maistamaani. Jopa minttua vihaava tyttäreni rakastui sen makuun.


Meille molemmille ilta Chef & Sommelierissa oli unelmien täyttymys. Ruoka oli taiten valmistettua, maut luonnollisia ja kotoisan eksoottisia. Annosten yllätyksellisyys ilman kikkailua oli piristävää.


Toiseksi suurimman kiitokseni annan ruoan jälkeen koko henkilökunnalle. Sasu, Johan ja kaikki muut tekivät tärkeästä illastamme ikimuistoisen elämyksen. Sasun tuodessa annosta pöytään saimme varsinaisen esitelmän raaka-aineiden alkuperästä ja annoksen valmistusprosessista. Olisimme voineet kuunnella loputtomiin, ruoan kylmenemisen uhallakin. Johan osasi valita meille varsin upean valkoviinin koko aterian kumppaniksi.


Paikkana C&S on ihanan rento ja jäykistelemätön. Ei tarvitse olla edes ykköset päällä. Meidän käyntimme aikana ihmisiä oli pariskunnista kaveriporukoihin ja lapsiperheisiin. Ja leppoisa puheensorina kävi taukoamatta. Ei ehkä vastaa käsitystä tähtiravintolasta, mutta hyvä niin. Chefin itsensä mukaan tähti ei tule vaikuttamaan konseptiin, ruokaan tai hinnoitteluun.


Laskun maksun jälkeen saimme vielä pienet lusikalliset maa-artisokkajäätelöä. jonka päällä oli isomaksaruohon lehti. En tiedä olisiko ilta voinut päättyä enää paremmin.


Pahoittelut kuvien huonosta laadusta, mutten aikonut antaa järjestemäkameran pilata tunnelmaa ;-)
Ehkä otan sen sitten ensi kerralla mukaan.


http://chefetsommelier.fi/


http://fi.wikipedia.org/wiki/Michelin-t%C3%A4hdet



Be First to Post Comment !
Lähetä kommentti

EMOTICON
Klik the button below to show emoticons and the its code
Hide Emoticon
Show Emoticon
:D
 
:)
 
:h
 
:a
 
:e
 
:f
 
:p
 
:v
 
:i
 
:j
 
:k
 
:(
 
:c
 
:n
 
:z
 
:g
 
:q
 
:r
 
:s
:t
 
:o
 
:x
 
:w
 
:m
 
:y
 
:b
 
:1
 
:2
 
:3
 
:4
 
:5
:6
 
:7
 
:8
 
:9

Post Signature

Post Signature