Kani hyppäs pataan muhimaan.

|


Kun on luvassa ulkohommia syksyisessä säässä, niin kannattaa laittaa tämä mehevä kanipata uuniin muhimaan. Luvassa oli mastonkaatoa venerannassa ja muutoinkin veneen tyhjennystä kauden päätteeksi. Vesisateesta oli mukava tulla hyvältä tuoksuvaan kotiin. Kania saa jo melko helposti suurimmista ruokakaupoista. Tämä yksilö oli ranskalaista alkuperää ja ostettu Mustapekasta.



KANIPATA
1 puhdistettu kani
kirkastettua voita
rypsiöljyä
1/4 juuriselleriä
1/4 lanttua
1/3 palsternakkaa
3 porkkanaa
1 keltasipuli
1 punasipuli
3 valkosipulin kynttä
6 kuivattua aprikoosia
tuoretta timjamia, rosmariinia, laakerinlehtiä ja persiljaa
tai 1 bouquet garni
10 kokonaista mustapippuria
6 katajanmarjaa
2 dl punaviiniä
3 tl riista- tai kasvisliemijauhetta (suolaton)
suolaa
n. 1 l kuumaa vettä

Lämmitä uuni 180 asteeseen. Kuori ja paloittele juurekset sekä lohko sipulit. Murskaa valkosipuli kevyesti veitsen lappeella painaen. Kiehauta vesi. Poista kanin sisältä jäljellä olevat sisäelimet. Omassani olivat tallella vielä sydän, maksa, keuhkot ja munuaiset. Itse säästin vain sydämen ja maksan. Huuhtele kani, kuivaa ja paloittele. Irrota takajalat tyvestään aluksi kiertämällä ja lopuksi terävällä veitsellä. Samoin eturaajat. Irrota lopuksi pää. Kuumenna kookkaassa padassa voi ja öljy. Ruskista kaninpalat kauttaaltaan hyvin. Myös se pää. Laita palat syrjään ja lisää pataan juurespalat ja sipulit. Kuullota hetki, niin että kaikki hieman ruskistuvat. Lado pataan kanipalat ja lisää punaviini, yrtit, aprikoosit, mausteet, liemijauhe, suola sekä niin paljon kuumaa vettä, että kanipalat juuri ja juuri peittyvät. Laita päälimmäiseksi pataan kanin maksa ja sydän.

Kuumenna pata liedellä, kunnes liemi alkaa kiehua. Siirrä sitten uuniin ja kypsennä ensimmäinen 30 minuuttia 180 asteessa. Sen jälkeen laske lämpö 150 asteeseen ja anna hautua 1,5-2 tuntia. Kani on parhaimmillaan kun liha irtoaa luista helposti.

Nosta kaninpalat varovasti padasta jäähtymään. Erottele murea liha luista huolellisesti tarjoilua varten. Viipaloi annoksiin myös maksa ja sydän.

Kanin seuraksi sopii mainiosti myös kvittenihillo.


KASTIKE KANILLE
kanin kypsennysliemi siivilöitynä
1,5 rkl voita
1,5 rkl vehnäjauhoja
1.5 dl kermaa
pippuria
(suolaa)
2 rkl konjakkia

Laita siivilöity liemi kasariin ja kuumenna kiehuvaksi. Keitä noin puoleen. Sekoita kämmenellä pehmeä voi ja jauhot tahnaksi (beurre manié) ja lisää kiehuvaan liemeen kokoajan voimakkaasti vatkaten. Lisää kerma ja anna jauhojen kypsyä n. 5 minuuttia miedolla lämmöllä. Maista ja säädä maku. Voit maustaa kastikkeen halutessasi konjakilla.

Kanin kanssa sopii mainiosti juureksista valmistettu sose. Keitä esim. lanttua, juuriselleriä, perunaa ja porkkanaa kypsäksi suolalla maustetussa vedessä. soseuta sosemyllyllä tai survimella. Soseeseen saa mielellään jäädä myös vähän palasiakin näkyviin. Sekoita joukkoon nokare voita ja hieman maitoa. Mausta hivenellä muskottia. Maista suola.




 

Syntisen ihana Midin suklaakakku.

|
Aloitan tällä kertaa viikonlopun keitoksista kirjoittamisen väärinpäin, eli sunnuntain jälkiruoasta. Kylmä ja kolea päivä tarvitsi tosiaankin jotain mieltä kohottavaa ja siihen tiedän yhden takuuvarman reseptin. Minulla on ilo laskea ystäväkseni yksi parhaista tuntemistani ruokastylisteistä - Vuorelan Midi, jolta myös olen aikoinaan saanut tämän syntisen hyvän suklaakakun ohjeen. Sitä nauttiessa kirkastuu kyllä harmainkin päivä. Tätä kakkua olen maistanut ekan kerran Pouttu Oy:n  leikkelekuvauksissa kuvauksissa 2005, joissa Midi oli kanssani mukana. Senkin jälkeen ollaan tehty töitä yhdessä monen monituiset kerrat. Älkääkä kysykö miksi meillä oli suklaakakkua kuvauksissa. Niin vain sattui olemaan!

Midin syntisen hyvää suklaakakkua ja Aino Vanilja & valkosuklaan kuiskaus -jäätelöä.


Mutta asiaan, että päästään herkuttelemaan. Eikä sitten lasketa kaloreita!

MIDIN SUKLAAKAKKU
(8-12 annosta)
400 g tummaa suklaata (70 %)
2 kanamunaa
175 g voita
2 dl tummaa muscovadosokeria tai tavallista sokeria
2 tl vaniljasokeria
1,5 dl vehnäjauhoja
1 dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta

Koristeluun:
tomusokeria

Tarjoiluun:
vaniljakastikevaahtoa, vaniljajäätelöä, tuoreita vadelmia tai viikunoita.

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Ota voi lämpiämään huoneenlämpöön. Sulata suklaa vesihauteessa ja laita sivuun jäähtymään. Voitele 28 sentin irtopohjavuoka. Sekoita vehnä- ja perunajauhot sekä leivinjauhe keskenään. Erottele kananmunan keltuaiset ja valkuaiset.

Vaahdota valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Vaahdota toisessa kulhossa pehmeä voi, keltuaiset ja sokerit kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää sitten sula suklaa ja siivilöi joukkoon jauhoseos kokoajan tasaisesti sekoittaen. Sekoita joukkoon valkuaisvaahto varovasti lastalla nostellen. Kaada taikina vuokaan ja paista uunissa 20 minuuttia. Ota sen jälkeen uunista ja anna levätä huoneenlämmössä 10 minuuttia.
Irrota sen jälkeen vuoasta suoraan tarjoiluvadille. Kakun kuuluu olla keskeltä pehmeä.
Sirottele lämpimän kakun päälle tomusokeria. Kakku maistuu parhaimmalta hieman lämpimänä.

VINKKI: Tämän kakun voi maustaa 1-2 punaisella chilillä ja 0,5 dl likööriä (esim. kahvi tai aprikoosi sopivat tähän)
Halkaise pestyt chilit, poista siemenet ja hienonna puolikkaat. Pane likööri ja chilisilppu pieneen kasariin ja anna kiehahtaa. Jäähdytä ja sekoita suklaakakkutaikinaan.

Sokeria voi käyttää myös 50/50 tavallista kidesokeria ja fariinisokeria.

Kakun kanssa Midi suosittelee pikarillista Matusalem Oloroso 30-vuotiasta sherryä. Heaven!

Kaalikääryleet kunnon perinteisellä reseptillä

|
Sairaslomalla oli aikaa syventyä keittokirjahyllyn antimiin. Käteen tarttui vuodelta 1963 Alli Oksasen ja Liisi Harmion toimittama "Maija keittää kotona" (Gummerus).
Teosta luonnehditaan seuraavasti: Perusteellisin työ- ja valmistusohjein varustettu keittokirja on omistettu nuorille ja vasta-alkaville, mutta myös tottuneemmat perheenemännät ovat kiitollisia tarkoista keitto-ohjeista. Teoksessa on kiinnitetty ensiarvoista huomiota asiallisten työvälineitten valintaan ja käyttöön sekä oikeiden työmenetelmien soveltamiseen ruoan valmistuksessa ja leipomisessa. Kirjaa somistavat värikuvat tarjoavat apua ruokien koristelussa ja tarjolle asettamisessa.
Mukana väriliitteinä sienikartta ja 8 valokuvaa!



 Koska kauden suurinta herkkua ovat kaaliruoat, päätin viimeinkin tehdä itse kaalikääryleitä. Äidin kaalikääryleet olivat aina ihania, mutta itse en ole niitä koskaan jaksanut tai viitsinyt alkaa vääntää alusta asti. Tuossa naureskeltiinkin, että kyllä sitä muuten saa kulutettua päivänkin jonkun ruoan valmisteluun, mutta yksiä kaalikääryleitä ei saa mies aikaiseksi.


Tässä käyttämäni Maijan ohje. Omat muutokset olen merkinnyt korostettuina.


MAIJAN KAALIKÄÄRYLEET
Iso kaalinkupu (höllä), kiehuvaa vettä runsaasti, suolaa.

Täyte:
1 dl riisi- (t. ohrasuurimoita)
kiehuvaa vettä
suolaa

1-2 rkl rasvaa
hienonn. kaalin sisälehtiä tai/ja hienonn. sieniä (1 dl kuivattuja suppilovahveroita)

300-500 g jauhelihaa
1/2 -1 dl korppujauhoja
1 dl vettä
1 dl kermaa

suolaa
valkopippuria
mustapippuria
1 rkl meiramia

Paistamiseen: voita t. rasvaa
Pinnalle: 1-2 rkl sokeria tai siirappia
Valelemiseen: luu- t. kasvislientä

Kastike:
2 rkl voita t. öljyä
2-4 rkl vehnäjauhoja
pannulientä
kermaa
suolaa
mustapippuria

Kaali. Kaalinkannasta irrotetaan terävällä veitsellä kaalinlehdet. Ne jätetään paikoilleen ja koko kupu keitetään suolatussa vedessä. Lehdet irrotetaan ja kiehumisen jälkeen ne nopeasti huuhdotaan kylmällä vedellä ja valutetaan. Lehtiruoti ohennetaan veitsellä. Keitinvettä ei käytetä.

Täyte. Suurimot huuhdotaan (ja ohra liotetaan.) Ne pannaan tulelle suolalla maustettuun runsaaseen veteen (likoveteen) ja keitetään hiljaisella tulella tai haudutetaan uunissa täyteläisiksi. Kypsymisen aikana on suurimoita silloin tällöin sekoitettava puukauhalla.

Kaalin sisälehdet tai sienet hienonnetaan hakkurissa tai puulaudalla (ja ruskistetaan paistinpannussa voissa tai rasvassa). Liha puhdistetaan ja jauhetaan lihamyllyssä.

Korppujauhot turvotetaan vedessä ja kermassa. Keitetyt suurimot, ruskistetut kaalinlehdet tai/ja sienet, jauhettu liha, turvotetut korppujauhot ja mausteet sekoitetaan notkeaksi taikinaksi.
Keitetyt kaalinlehdet levitetään puhtaalle puulaudalle, 1-2 rkl täytettä pannaan joka lehdelle. Ne käännetään ensin sivuiltaan ja sitten kääryleiksi.
Ne ruskistetaan paistinpannussa voissa tai rasvassa pienissä erin liedellä. Sokerisuolaseos (?) ripotellaan kääryleille joko ennen tai jälkeen paistamisen. Paistamisen aikana kääryleitä valellaan luu- tai kasvisliemellä ja käännetään tarpeen mukaan. Jälkikypsennetään hiljaisella tulella kannen alla, liedellä tai uunissa. Käälikääryleet voi kypsentää myös yksinomaan uunissa. Kypsyneinä ne ladotaan vadille.
Kastike. Voi ja vehnäjauhot ruskistetaan, pannulientä lisätään vähitellen tarpeen mukaan. Keitetään 5-10 min. Kertma lisätään ja kastike maustetaan lopullisesti suolalla.

Itse kypsensin kaalikääryleet kokonaan uunissa. Alkuun lämpötila 200 astetta. Lado kääryleet syvään uunivuokaan ja ripottele päälle suolaa ja siirappia. Voit myös laittaa muutaman voinokareen. Paista alkuun 30 minuuttia, kunnes pinta saa hieman väriä ja laske lämpötila sitten 150 asteeseen. Kypsennä vielä 1-1,5 tuntia välillä valellen paistoliemellä.

Oman kastikkeeni valmistin ottamalla talteen paistoliemen ja lisäämällä siihen 1 dl kermaa. Keitin kastiketta hieman kasaan ja maustoin suolalla, mustapippurilla ja 1 tl Dijon Maille à l´Ancienne -sinapilla.

Lisäksi perunasosetta ja karpalosurvosta.

Myös Kulinaarin Facebook-sivulla virisi reseptistä keskustelua. Mielenkiintoisin vinkki ensikerraksi on keittämisen sijaan pakastaa kaalinkerä lehtien pehmentämiseksi. Tämä täytyy tosiaan kokeilla, koska jotenkin luulisi lehtien vetistyvän pakastamisen takia. Kokemuksia ja vinkkeja saa laittaa kommentteihin.

 

Syönkö luomua vai luonnollista ruokaa?

|
 
Sain taannoin blogitekstiin kommentin, joka pisti todella miettimään, mikä on nykykuluttajan käsitys luonnonmukaisesta, hyvästä ruoasta. Monille luonnonmukainen (tai luonnollinen) on synonyymi luomulle. Näin ei kuitenkaan ole.

Kommentti: "Riista ei todellakaan ole luomua, koska sen syömää ravintoa ei voida todentaa, jonka luomu-maininta vaatii."
http://kulinaari.blogspot.fi/2012/05/hulluja-nuo-roomalaiset.html?showComment=1382616053371#c7916542732303757085

Olen kirjoituksissa käsitellyt useaan otteeseen mm. riistaa ja muita luonnosta saatavia raaka-aineita. Viittään niissä myös usein termiin oikea luomu tms.

Wikipediassa luomu määritellään näin:
Luomu on lyhennesana sanasta luonnonmukainen ja esiintyy muun muassa seuraavissa yhteyksissä:
  • luomutuote: elintarvikkeet ja materiaalit
  • luomumaatalous, joka jakaantuu seuraaviin:
    • luomuviljely: viljelykasvit
    • luomueläintuotanto: tuotantoeläimet
Kommentti pisti miettimään, että ovatko ihmiset todella näin vieraantuneita ruoan alkuperästä ja luonnollisuudesta. Oikeaa, puhdasta, omin käsin poimittua tai metsästettyä ruokaa ei voi pitää luomuna, koska se ei ole käynyt läpi jotain prosessia tai eläintä ei ole tarkkailtu joka vitun sekunti syntymästä kuolemaan! Eli jos luomun pitää olla ravinteiltaan todennettua, niin periaatteessa mikään tässä maailmassa ei voi olla luomua. Ellei se sitten elä jossain täysin ulkomaailmasta eristetyssä eriössä. Täysin suojattuna ilmakehän ja maaperän kautta kulkeutuvilta aineilta. Kuulostaakin todella luonnolliselta. Sellaiseksi tämä maailmamme onkin muotoutunut vuosimiljardien saatossa.

Muutama esimerkki raaka-aineista, jotka eivät ole luomua:
- suomalainen hirvi tai peura, joka on kasvanut vapaana luonnossa ja kaadettu metsästyskauden aikana.
- ansametsästetyt jänikset ja metsäkanalinnut
- suomalaiset metsästä poimitut mustikat, puolukat ja hillat
- suomalaiset luonnonvaraiset ruokasienet (n. 300 lajia)
- itsekalastetut meri- ja järvikalat

Toisaalta luimuna saa myydä esim.:
- Kauraa (ilmeisimmin jossain umpiossa kasvanutta)
- broileria (broilerihan on ihmisen jalostama rotu, jossa ei ole mitään luonnollista)
- kahvi (paahtoprosessi tehdään ilmeisesti "luomuhaloilla", ja tuhoaa sadetsää)
- riisi (yksi maailman eniten ympäristöä tuhoavista viljakasveista)
Riisinviljelyn ympäristövaikutukset ovat verrattavissa karjatalouden ympäristövaikutuksiin. Riisinviljelyssä syntyy runsaasti metaania, joka on huomattavasti voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Ihmisen aiheuttamista metaanipäästöistä 16 % on peräisin riisinviljelystä. Riisin viljely myös kuluttaa hyvin paljon makeaa vettä, koska riisi kasvaa veden alla.

Luomukeskustelussa itseäni jurppii juuri se, että unohdetaan totaalisesti kaikki, mikä on terveellä maalaisjärjellä katsottuna oikeaa ja rehellistä, luonnollista ruokaa. Tosiasia on kuitenkin, että luomu on brändi ja miljardibisnes, joka oikeuttaa tiettyyn premium hintatasoon, takaamatta kuitenkaan hyvää laatua. Luomu ei juurikaan ota kantaa tuottteen laatuun, ainoastaan tuotantoon. Ne ovat kaksi eri asiaa. Vaikka tuote olisi kasvatettu kuinka eettisesti, mutta se on laadultaan huono, niin se on vain haaskausta ja jätettä.
Olen havainnut, että monet yksisilmäisesti luomua kuluttavat ohittavat laatukeskustelun kokonaan. Sillä ei heille ole mitään merkitystä. Hipsterimäistä elitismiä parhaimmillaan. Edes tutkimusten valossa ei tuotteiden välillä löydetä eroa mm. ravintoarvoissa.
Täytyy myös sanoa, että koska luomutuotanto perustuu sertifiointeihin, niin väärinkäytösten määrä on myös varsin ilmeinen. Olen itse puhunut asiasta mm. italialaisten kanssa ja selvisi, että rahalla saa ihan mitä tahansa. Se ei silti tarkoita, että näin tuotettu ruoka olisi sen huonompaa. Enkä ihmettelisi, jos tämä olisi maan tapa muuallakin.

Mutta kukin tyylillään. Itse en osta koskaan itsetarkoituksellisesti luomua, vaan enemmänkin lähiruokaa ja ennen kaikkea ostan laatua. Ruoka on Suomessa muutenkin niin hintavaa, että haluan rahalle vastinetta ja ilman mitään myyttiisiä taustatarinoita ja maailman pelastusta. Maailma pelastuu paremmin, kun tajuaa, mistä ruoka tulee ja miten valitsemalla lähellä tuotettua oikeaa ruokaa voi unohtaa stressin lisäaineista ja lapsityövoimasta. Ja keräämällä itse marjat ja sienet saa vielä liikuntaakin ja hyvän mielen.



 

Kermainen broileri-pekoni-rakunapasta

|


KERMAINEN BROILERI-PEKONI-RAKUNAPASTA (neljälle)
1 kypsä broileri
150 g hyvää pekonia
0,5 dl tuoreita rakunanlehtiä
5 dl vettä
2 rkl vehnäjauhoja
2 dl ruoka- tai kuohukermaa
2 tl kanaliemijauhetta (vähäsuolaista tai suolatonta)
mustapippuria
1/3 tl chilihiutaleita

nauhapastaa
vettä
suolaa

Perkaa ensin broileri ja revi liha suupalankokoisiksi paloiksi. Suikaloi pekoni. Paista pekonipalat rapeiksi syvässä pannussa. Laita penit syrjään valumaan talospaperin päälle. Lisää pannulle vesi ja kiehauta. Sekoita vehnäjauhot pieneen määrään vettä ja lisää panulle hyvin koko ajan sekoittaen. Anna kypsentyä pari minuuttia ja sekoita samalla kun seos saostuu. Lisää kerma ja liemijauhe ja sekoita hyvin. Lisää broileri ja pekonipalat. Säästä hieman pekonia koristeluun. Mausta pippurilla ja chilillä. Anna hautua hiljaisella tulella hetki ja maista. Lisää kuumaa vettä tarvittaessa. Lisää rakunan lehdet. Muista että pekonista ja broilerista tulee yleensä kylliksi suolaa. Erikseen tuskin tarvitsee lisätä.

Keitä pasta suolalla maustetussa runsaassa vedessä. Ota hieman pastan keitinvettä talteen kun valutat pastan.

Sekoita kypsä pasta kastikkeen sekaan ja lisää hieman pastan keitinvettä. Viimeistele annokset rapeilla pekonipaloilla, rakunalla ja pecorinoraasteella.






 

Karitsankaretta ja kastanjaa kahdella tavalla

|
Upeasta Laduréen keittokirjasta löytyi taas kokeiluun yksi uusi resepti. Sikäli myös mielenkiintoinen, että kastanjareseptejä ei ole tarjolla kovinkaan paljon. Itse rakastuin kastanjoihin Sveitsin matkojen aikana. Keski-Euroopassa kastanjat kuuluvat erottamattomana osana talvisesonkiin. Katujen varsilla ja toreilla on pienissä kojuissa aina tarjolla paahdettuja tuoreita kastanjoita (marrone). Zurichiläisellä Sprünglin konditorialla on myös kastanjoista valmistettuja sesonkileivonnaisia.

 
Jos jotain Helsinkiin kaipaan, niin juurikin näitä kastanjamyyjiä. Voi miten se toisikaan tunnelmaa talvella vaikkapa Aleksille tai Espalle. :-)

Sprünglin Marronekakku, jonka pinnalla on
spagettimaisesti pursotettua kastanjatahnaa.
Koska käytettävissä ei ollut alkuperäisen reseptin mukaan kastanjamacaron-leivoksia, piti reseptin kastike luoda uusiksi. Resepti vaatii vielä vähän kehittelyä, mutta ihan hyvää tästäkin tuli.
Käytettävissä oli kuitenkin upeaa kotimaista karitsan karetta. Siitä on hyvä lähteä liikkeelle.
Helmisipuleiden sijaan käytettiin pieniä salotteja puolitettuina.

 
KARITSAN KARETTA JA KASTANJAA KAHDELLA TAVALLA
(kolmelle)
90 g helmisipuleita
vettä
suolaa
75 g voita
n. 650 g karitsan tai lampaan kyljysriviä tai kyljyksiä
300 g kypsiä kuorittuja kastanjoita
20 ml tummaa rommia
suolaa
valkopippuria
suolankukkaa

Kastike:
1 rkl voita
100 g kypsiä kuorittuja kastanjoita
1 salottisipuli
2 dl kasvislientä
20 ml tummaa rommia
(suolaa)
pippuria
kermaa

Varaa kulhollinen jäävettä valmiiksi. Kuori helmisipulit ja laita paistinpannulle, jossa on suolattua vettä. Kiehauta ja valuta. Käytä sipulit jäävedessä ja valuta uudelleen.

Lämmitä uuni 180 asteeseen. Kuumenna voi pannulla kunnes se kiehuu. Lisää kyljykset ja ruskista molemmin puolin. Loppukypsennä uunissa 4-6 minuuttia.

Käytä samaa pannua ja kuullota nopeasti kastanjat ja helmisipulit. Lisää rommi pannulle ja paista vielä hetki. Raavi kaikki maut pannusta mukaan. Mausta suolalla ja pippurilla.

Kastiketta varten kuumenna voi kasarissa ja kuullota hienonnettu sipuli. Lisää myös paloitellut kastanjat. Freesaa hetki. Lisää kasvislimi ja hauduta n. 15-20 minuuttia. Soseuta sauvasekoittimella tasaiseksi. Lisää rommi, pippuri ja kerma. Sekoita ja maista. Mikäli kastike kaipaa ohennusta, lisää kasvislientä.

Kokoa annos lämpimälle lautaselle. Asettele ensin lautaselle paistettua kastanja-sipulilisäkettä, sen päälle kyljys ja viereen hieman kastanjakastiketta. Koristele lehtipersiljalla.

Mikäli käytät kokonaista kyljysriviä, ruskista se ensin pannulla ja laita sitten 180 asteiseen uuniin, kunnes sisälämpötila on 55 astetta. Anna levähtää 5-10 minuuttia. Leikkaa kyljyksiksi ja tarjoile.

Tuoreita kastanjoita Barcelonasta.


Jalokastanja tai kastanja (Castanea sativa) on pyökkikasvien (Fagaceae) heimoon kuuluva puu.
Sitä kasvatetaan syötävien pähkinöidensä takia. Se on luultavasti kotoisin Aasian länsiosista Iranin ja Balkanin väliltä. Nykyisin sitä kasvaa villiintyneenä Etelä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä.
Jalokastanja on luultavasti kotoisin alkujaan Aasian länsiosista Iranin ja Balkanin väliltä. Sitä on viljelty yli 3 000 vuoden ajan, ja nykyisin sitä kasvaa villiintyneenä Etelä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä.
Kastanjat muistuttavat pähkinöitä ja ovat sipulin muotoisia. Pilaantunut kastanja tuntuu kevyemmältä kuin hyvä, joka on kiinteä ja kiiltävä. Kastanjan sisältämä tärkkelys hajoaa kypsennettäessä sokeriksi.

Kastanjoita syödään yleensä paahdettuina. Niitä voi myös keittää, viipaloida muhennokseen tai soseuttaa keitettynä. Englanninkielisissä maissa maustettua kastanjasosetta käytetään usein kalkkunan täytteenä.

Suomessakin koristekasvina kasvatettavat hevoskastanjat kuten balkaninhevoskastanja eivät samankaltaisesta nimestään huolimatta ole sukua jalokastanjalle eivätkä niiden siemenet ole myrkyllisyytensä takia syömäkelpoisia.





 

Savustettu naudan ulkofile

|
Savustuksella saa ihan mukavaa säväystä ruokiin ja uunisavustuspusseilla se on lapsellisen helppoakin. Kokonaisena kypsennetävä naudan ulkofile tehtiin juuri näin.



SAVUSTETTU NAUDAN ULKOFILE
1 naudan ulkofile
kirkastettua voita
suolaa
mustapippuria
1 uunisavustuspussi

Ota liha temperoitumaan noin tunti ennen valmistusta. Lämmitä uuni 200 asteeseen. Kuumenna pannulla kirkastettu voi ja ruskista paisti kauttaaltaan. Hiero paistin pintaan rouhittua mustapippuria ja suolaa. Laita paisti savustuspussiin, laita lihalämpömittari (digitaalinen) Lihan paksuimpaan kohtaan ja sulje savustuspussi niin, että anturin piuha tulee sopivasta kohdasta ulos. Laita kuumaan uuniin ja kypsennä, kunnes lämpömittari näyttää 55 astetta. Tällöin liha on sisältä kauniin punertavaa.

Ota paisti uunista ja anna sen vielä levähtää hetki pussissa ennen avaamista. Leikkaa paisti kauniiksi siivuiksi ja tarjoile.

Paistin kanssa tarjoilin uunijuureksia ja korvasienikastiketta.

BALSAMICO MARINOIDUT UUNIJUUREKSET
1/2 lanttu
1/4 juuriselleriä
3 porkkanaa
1/2 dl hunajaa
1 tl suolaa
pippuria myllystä
1 rkl balsamicoa
3 rkl seesamiöljyä
1/2 dl oliiviöljyä
tuoretta timjamia

Kuori ja lohko juurekset rouheiksi paloiksi. Laita muovipussiin ja lisää kaikki mausteet. Sulje pussi ja pyörittele juurespaloja tuokio marinadissa. Tyhjennä pussi öljyttyyn uunivuokaan ja lisää tuoreet timjaminoksat. Kypsennä 200 asteessa 45 minuuttia käännellen juureksia pariin otteeseen paiston aikana. Poista timjaminoksanjämät ennen tarjoilua.


KORVASIENIKASTIKE
0,25 litraa pakastettuja ja esikäsiteltyjä korvasieniä (sulatettuna)
1 rkl kirkastettua voita
1 salottipuli
2 dl kuohukermaa
1 rkl tuorejuustoa
vettä tai valkoviiniä
suolaa
pippuria
hiven sahramia

Hienonna sulatetut sienet. Hienonna myös sipuli ja kuullota kasarissa voi kera. Lisää sienet ja kuullota hetki lisää, jotta ylimääräinen kosteus haihtuu. Lisää kerma, tuorejuusto sekä mausteet ja anna hautua n. 15 minuuttia. Voit ohentaa kastiketta vedellä tai valkoviinillä tarvittaessa. Maista ja säädä maku.

Lämmittävä borssi

|
Pimeään lokakuun iltaan saa kummasti lämpöä hellivän herkullisella borssikeitolla. Tämä on todella helppo ja edullinen arkiruoka. Ja mikä parasta, käytössä kaikkia kaugen parhaita antimia.



BORSSI (5:lle)
500 g punajuurta
2 porkkanaa
300 g valkokaalia
1 punasipuli
2 rkl ruokaöljyä
10 dl lihalientä
1 tl timjamia
0,5 tl rosmariinia
1/2 tl mustapippuria
300-350 g palvikassleria tai saunapalvikinkkua
2-3 rkl punaviinietikkaa
2 dl kuumaa vettä
1 dl smetanaa

Kuori juurekset ja raasta ne karkeaksi raasteeksi. Suikaloi kaali ja sipuli. Kuullota kaikki kasvikset miedolla lämmöllä öljyssä kattilassa tai padassa. Lisää liemi, yrtit ja pippuri. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä miedolla lämmöllä kannen alla n. 30 minuuttia. Suikaloi palviliha ja lisää keittoon yhdessä etikan kanssa. Lisää kuuma vettä tarvittaessa. Hauduta vielä 5 minuutia, tarkista maku. Tarjoile borssikeitto smetanan ja ruisleivän kera.

Borssi (ukr. борщ ven. борщ, borštš, puol. barszcz) eli punajuurikeitto on hapanimelä keitto, jonka tärkeimpänä ainesosana on punajuuri, useimmiten keitossa on myös sipulia ja kaalia sekä hapanta nestettä (hapanta kotikaljaa, sitruunamehua tai sitruunahappoa) sekä makea ainesosa (punajuuri sekä usein sokeria ja joskus hunajaa). Se on kenties kaikkein tunnetuin itäeurooppalaisista ruoista.
Venäjän kielessä borssilla tarkoitetaan aina punajuuresta tehtyä keittoa. Borssikeiton koostumus vaihtelee maittain ja maiden sisällä myös alueittain. Ukrainassa borssilla tarkoitetaan usein myös tavallista kaali-, suolaheinä- tai lihakeittoa, joissa ei edes ole punajuurta. Borssikeittoa voidaan täydentää lihalla, kanalla, perunoilla ja vihanneksilla kuten kaalilla. Borssi tarjoillaan kuumana smetanan ja usein myös paahtoleivän tai paikallisen leivän kera. Ukrainassa suositaan borssin seurana myös pampushkeja eli valkosipulivedellä kasteltuja pikkuisia sämpylöitä. Monesti perinteisessä ukrainalaisessa borssissa ei ole lainkaan suolaa, mutta lisukkeet kuten sämpylät voivat olla suolaisia.

Paahtopaistia, perunasalaattia italialaisittain ja ruusukaalia

|
Aina yhtä helppo arkiruoka - paahtopaistia ja perunasalaattia. Tälläkerralla salaatissa pieni uusi twisti italialaisin maustein ja lisäkkeenä upeita kotimaisia ruusukaalinlehtiä paistettuna. Tällä kerralla paahtopaisti on kotimaista naudan ulkopaistia.



PAAHTOPAISTI
Sopivan kokoinen ja mielellään pyöreähkö naudanpaisti. Paisti kannattaa sitoa paistilangalla "kasaan" ennen paistoa jos se on kovin litteä. Lopputuloksesta tulee mehevämpi.
Uuni 175-200 astetta. Sulata paistinpannulla voita ja ruskista kunnolla paistin pinta kiinni kauttaaltaan. Rouhi myllyllä suolaa ja mustapippuria kauttaaltaan paistin pintaan. Lihalämpömittari paistin paksuimpaan kohtaan ja lämpimään uuniin kunnes mittari näyttää 55-56 astetta. Sen jälkeen paisti pois uunista ja kääritään folioon hetkeksi vetäytymään.

LÄMMIN PERUNASALAATTI ITALIALAISITTAIN
 n. 10 kpl kiinteitä perunoita (pieniä vähän enemmän)
1/2 prk kapriksia
1/2 punasipulia
0,5 dl aurinkokuivattua tomaattia hienonnettuna
10 vihreää oliivia siivuina
 kourallinen rucolaa
1/2 dl majoneesia tai loraus oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria
korstele lipstikalla

 Keitä perunat kuorineen. Huuhtele kylmällä vedellä etteivät ne ole ihan tulikuumia. Paloittele perunat kulhoon rouheiksi paloiksi. Pienet palat ei tässä toimi. Pilko kaprikset halutessasi, siivuta punasipuli mahdollisimman ohueksi, hienonna rucola ja lisää salaattiin. Lisää muut ainekset. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää makusi mukaan majoneesia tai öljyä ja sekoita salaatti valmiiksi. Tarjoile heti.

PAISTETUT RUUSUKAALINTERÄLEHDET
150 g ruusukaalia
kirkastettua voita tai öljyä
suolaa
mustapippuria

Leikkaa ruusukaaleista kanta ja irrota terälehdet yksi kerrallaan. Ydinosan voi heittää pois. Paista nopeasti pannulla, jolla on kirkastettua voin ta ti öljyä. Mausta pippurilla ja suolalla.

Herkkuhampurilainen ja lankkuperunat

|
Arki. Pitkäksi venyvät työpäivät, stressi hiipii puseroon, muista sitä ja muista tätä. Puolet jää muistamatta ja unohtaa ne päivänselvätkin asiat. Kello on yli seitsemän illalla kun päästään kauppaan. Mitä syödään? Emmä tiedä... Keksi jotain... Ei jaksais tehdä mitään. Mennäänkö hakemaan kinkkiä tai thaikkua? Ei taas!!
No haetaan sitten hampurilaiset. Joo... eiku tehdään ite!! :-))

Itseasiassa jotenkin sitä sai jostain uutta energiaa, kun tiesi mitä tuleman pitää. Ei se niin vaikeaa ja aikaavievää ole ja ainakin tietää mitä syö. Taaskaan ei tarvinnut pettyä. Aivan upeeta!!



HERKKUHAMPURILAINEN
1 täysjyvä- tai siemensämpylä

150 g nautasika- tai naudanpaistijeuhelihaa
suolaa ja pippuria myllystä
kirkastettua voita

lehtisalaattia
1 punasipuli
1 keltasipuli
1 rkl öljyä
1/2 tomaattia
2 siivua cheddar-juustoa
sinappikurkkusalaattia (Felix)
maustekurkkuviipaleita
Hampurilaiskastiketta (Felix)

Leikkaa sipulit penkaiksi ja paista öljyn kera miedolla lämmöllä pehmeiksi ja makeiksi.

Sekoita jauhelihan joukkoon suola ja jauhettu mustapippuri. Muotoile n. parin sentin paksuisiksi pihveiksi. Paista kirkastetussa voissa kuumalla pannulla molemmin puolin n. 2-3 minuuttia. Nautasikaa käyttessäsi tietysti kypsäksi. Naudanpaistijauheliha voi jäädä vaikka hieman raa´aksikin sisältä. Laita juustosiivu kuuman pihvin päälle.

Lämmitä halkaistu sämpylä esim. paistinpannulla. Laita yksi juustosiivu sämpylän alaosalle. Kokoa hampurilainen oheisista tai muista haluamistasi täytteistä. Sämpyläkansi päälle ja varrasta pihviveitsellä. ENJOY!

LANKKUPERUNAT
rosamundaperunaa
rypsiöljyä
suolaa

Pese perunat ja leikkaa pitkittäissuunnassa kapeiksi veneiksi. Levitä lohkot uunipellille ja pirskottele niille öljyä ja ripottele päälle myös suolaa.
Laita 200 asteiseen uuniin ja paista kypsiksi ja kullankeltaisiksi. Käänele muutaman kerran kypsennyksen aikana.

Lisukkeena myös Heinzin ketsuppia johon rouhin mukaan mustapippuria.

 

Hirven ulkopaistia, savoijinkaalia ja karpalokastiketta

|
Viimeksi kun laitoin hirven sisäfilettä vuosi sitten marraskuussa, oli homma vielä jotenkin hakusessa lihan sisälämpötilojen suhteen. Nyt otettiin uusi yritys ulkopaistin kanssa. Ja aika mahtavasti se onnistuikin! Ehkä parasta paistia, jota olen syönyt vähään aikaan.



HIRVEN ULKOPAISTI
n. 550 g hirven ulkopaistia
kirkastettua voita
pari oksaa rosmariinia
suolaa
mustapippuria
muutama siivu hyvää pekonia

Ota liha temperoitumaan n. tunti ennen valmistusta. Lämmitä uuni 180 asteeseen. Kuumenna pannulla voi ja heitä mukaan rosmariininoksat hetkeksi, jotta voi saa hieman aromia. Ota paisti ja ruskista se hyvin kauttaaltaan. Hiero paistin pintaan suolaa ja pippuria ja asettele paistin pinnalle pekonisiivut. Laita paistilämpömittari paistin paksuimpaan kohtaan ja paista uunissa, kunnes paistin sisälämpötila näyttää 54-55 astetta. Silloin liha on medium. Ota uunista ja kääri folioon lepäämäänn. 5-8 minuutiksi. Leikkaa paistista terävällä veitsellä suht. ohuita siivuja.

Täytyy sanoa, että vielä koskaa ei ole lihasta karannut yhtä vähän nestettä paiston jälkeen. Liha oli todella mehukasta.

Hirven kaveriksi tehtiin Laura Calderin inspiroima lisäke savoijinkaalista, tuoreista suppilovahveroista ja pekonista. Savoijinkaalilla on myös kotoisampi nimi: kurttukaali. Se on kaaleista miedoimman makuinen ja myös kypsyy muita nopeammin.

Kuva: BBC FOOD


PAISTETTUA SAVOIJINKAALIA, SIENIÄ JA PEKONIA
1 pieni savoijinkaali
reilu kourallinen tuoretta suppilovahveroa
hirven paistoon käytetyt pekonit
2-3 rkl oliiviöljyä tai rypälesiemenöljyä
suolaa
mustapippuria

Suikaloi savoijinkaali ja puhdista sienet. Pieni vain suurimmat yksilöt. Hienonna kypsä pekoni. Kuumenna öljy pannulla, lisää savoijinkaalisuikaleet ja kuullota hetki. Lisää sienet ja pekoni. Mausta suolalla ja pippurilla. Jatka kypsennystä, kunnes kaali pehmenee. Kaaliin saa kuitenkin jättää hieman puruvaraa. Lisäkkeen voi halutessaan valmistaa myös ilman pekonia.

Kastike on tuttu viime kerralta. Puolukat vain ovat muuttuneet karpaloiksi. Kummatkin versiot ovat osoittautuneet erittäin herkullisiksi voimakkaan lihan kumppanina.


KARPALOKASTIKE
1 salottisipuli
1 valkosipulinkynsi
1 rkl kirkastettua voita
2 dl punaviiniä
1 dl vettä
1 dl tuoreita karpaloita
2 rkl fariinisokeria tai tummaa siirappia
1 tl riista- tai häränfondijauhetta
rouhittua mustapippuria
suolaa myllystä

Kuori ja hienonna molemmat sipulit ja kuullota voissa kattilassa. Lisää punaviini, vesi, karpalot, fariinisokeri/siirappi, fondi ja mustapippuri. Keitä niin, että nesteestä on jäljellä 2/3. Siivilöi ja tarkista maku, lisää maun mukaan suolaa tai fariinisokeria. Kastiketta voi hauduttaa vielä hieman kokoon jos se tuntuu ohuelta.

Stadin silakkamarkkinoiden makupaloja.

|

Sunnuntaina oli tarkoitus käväistä vain terassikahvilla Salutorgetissa, mutta kappas, siinähän olivat Stadin silakkamarkkinat täydessä vauhdissa Kauppatorin rannassa. Ilta oli mitä parhain aurinkoineen kaikkineen tutustua saaristolaisten antimiin.



Stadin silakkamarkkinat ovat Helsingin vanhin perinnetapahtuma, jotka on järjestetty tiettävästi ainakin vuodesta 1743. markkinoilla on laaja tarjonta mitä erilaisimpia silakkaherkkuja, aitoa ahvenanmaalaista mustaa leipää ja mm. lampaanvillasta valmistettuja tuotteita. Maallikko- ja asiantuntijajäsenistä koostuva silakkaraati valitsee joka vuosi parhaat maustekalat ja silakkayllätykset. Makuhermoja kutkutellaan mitä erilaisimmin reseptein. Erikoisimpia löytöjä oli lakritsisilakka. En ihan raaskinut purkillista ostaa. Itselleni makoisin uusi tuttavuus oli kylmäsavuhauki. Sitä täytyy kyllä saada lisää!

Iloiseen tunnelmaan kuuluu erottamattomasti elävä musiikki ja lupsakka markkinameininki.



Lyypekinlaiturissa sijaitsevassa ravintolateltta Strömarissa voi nauttia kahden helsinkiläisen ravintolaoppilaitoksen tuoreella otteella valmistetuista annoksista.

Stadin silakkamarkkinat ovat avoinna 6.-12.lokakuuta.




Itsellekin tarttui mukaan muutamia valikoituja silakkaherkkuja. Kotkalaisen Ismo Hanskin veneestä sinappi-, rakuna-, sipulisilakkaa ja valkosipulipunajuurta.
Åkerfelts fiskiltä piparjuurisilakkaa. Lisäksi ahvenanmaalaista Nunnebergan svartbrödiä.





Maisteluun pääsi heti mustaleipä ja sen seurana sipuli- ja piparjuurisilakka. Sipulisilakka on aivan upeaa ja aromikasta, mutta piparjuurisilakkaa vaivaa se, mikä niin monia noita muitakin erikoisemmin maustettuja variantteja. Liikaa maustetta silakan maun kustannuksella. Myös lisäkkeenä maistettu valkosipulipunajuuri oli aivan liian valkosipulista. Oikein suuta poltti. Täytyy keksiä sille jotain käyttöä vaikka ruoanlaitossa. Ei sitä kyllä sellaisenaan syö kuin tosi fani.

Maistelu jatkuu vielä muiden osalta lähiaikoina. Täydennän makukokemukset sitten tähän myöhemmin.

 

Berry Patch. Raikas ja supernopea marjaherkku

|
Illallisen eri osa-alueisiin panostaa mielellään tasapuolisesti. Eilen meinasi kuitenkin käydä niin, että jälkkari oliunohtua kokonaan suunnitelmista. No sellainenhan ei nyt ollenkaan käy laatuun tässä huushollissa. Itse olin kuitenkin päivän autonratissa istuneena niin rätti poikki väsynyt, että mikään kovin tekninen ei tullut kysymykseenkään.

Sitten muistin taannoisessa RAY:n Raymond-lehdessä näkemäni Katriina Kotirannan superhelpon jälkiruoan reseptin, jonka valmistus vie viisi minuuttia, eli saman ajan jonka nettipokerin tauko kestää.



Myös annoksen nimi, Berry Patch - marjanpoimijoiden herkku viittaa pokeriin. Marjapaikka on pokerislangia ja tarkoittaa äärimmäisen helppoa pokeripeliä. Marjapaikkoja avautuu kokeneille pelaajille, kun vastassa on aloittelijoita, jotka ovat valmiita panostamaan paljon ja kiivaaseen tahtiin.

Annoksessa kannattaa suosia kauden tuoreita marjoja. Tosin rsepti on hyvin muunneltavissa ja siihen sopivat myös tuoreet hedelmät. Myös jogurttimoussea voi maustaa makunsa ja muiden raaka-aineiden mukaan. Itse käytin kekseinä italialaisia cantuccini-mantelikeksejä. Ne sopivat rakenteensa ja makunsa puolesta tähän mainiosti. Jogurttina käytin valmiiksi valutettua kreikkalaista jogurttia. Jogurtti oli tarpeeksi kiinteää, jotta quenellit oli helppo muotoilla.
Jogurttimoussen voi hyvin valmistaa myös etukäteen ja koota annoksen vasta juuri ennen tarjoilua.

BERRY PATCH (2-4 annosta)
1,5 dl tuoreita kauden marjoja
1 rkl juoksevaa hunajaa
2 dl kuohukermaa
150 g paksua turkkilaista tai kreikkalaista jogurttia
3 rkl tomusokeria
1 tl vaniljasokeria
raastettua sitruunankuorta
4-6 kpl keksejä
tuoretta minttua

Vatkaa kerma, tomusokeri, vaniljasokeri ja ripaus raastettua sitruunankuorta paksuksi vaahdoksi.
Lisää joukkoon jorurtti kevyesti sekoittaen.
Puhdista kauden marjat ja jos käytetä mansikoita, paloittele ne.
mausta marjat hunajalla ja murskaa keksit.
Kokoa annos joko lautaselle tai vaikka annoslasiin laittamalla pohjalle keksimurskaa. Lusikoi päälle jogurttimoussea ja lisää pinnalle hunajalla maustetut marjat.
Kootessasi annoksen lautaselle voit tehdä mouissesta quenelleja jotka asettelet keksimurskan ja marjojen päälle. Koristele annokset tuoreilla mintunlehdillä

Lammasta hartaasti hauduttaen ja juurespaistosta ranskalaisittain

|
Viikonloppuna on yleensä aikaa jättää illan ruoka hautumaan rauhassa uuniin ja lähteä itse vaikka ulkoilemaan. Viimeksi valmisti tätä pitkään haudutettua herkkua karitsanpotkasta. Nyt vuorossa oli lampaanpotka. Muutoin resepti on aivan sama.

Lampaan kumppaniksi päätin kokeilla muunnosta ranskalaisesta Pommes Anna -reseptistä. Raaka-aineiksi valitsin lanttua, juuriselleriä, palsternakkaa, punajuurta ja perunaa.

Kastikkeena samoin ensimmäistä kertaa kokeilussa portviinikastike.



RANSKALAINEN JUURESPAISTOS
nokare voita
voisulaa
100 g lanttua
100 g juuriselleriä
100 g palsternakkaa
100 g punajuurta
2 pienehköä perunaa
1,5 dl kuohukermaa
suolaa
mustapippuria
1 tl tuoreita timjaminlehtiä
hienonnettua minttua

Kuori juurekset ja viipaloi mahdollisimman ohuiksi viipaleiksi. Perunat voi jättää kuorimatta.
Punajuuret kannataa viipaloida viimeiseksi, jotteivat muut juurekset värjäydy. Laita punajuuriviipaleet omaan pieneen astiaansa ja lorauta päälle hieman kermaa. Sekoita siivuja, jotta kermaa on kaikilla siivuilla. Sekoita muut juuressiivut toisessa kulhossa ja sekoita myös niiden joukkoon kerma.
Voitele uunivuoka (halkaisija n. 20 cm) ja lado pohjalle puolet vaaleista juureksista. Mausta suolalla ja pippurilla. Seuraava kerros on kokonaan punajuurta. Lado vuokaan koko satsi. Mausta suolalla ja pippurilla sekä sirottele päälle timjaminlehdet. Lado päälle loput juuressiivut ja mausta. Kulhoon jäävää kermaa ei kaadeta vuokaan, vaan heitetään pois.

Laita vuoan pinnalle voisulalla voideltu leivinpaperi ja päälle paino. Kypsennä paistosta 200 asteisessa uunissa 1- 1,5 tuntia. Ota kypsä paistos uunista, anna levähtää hetki ja viipaloi tarjolle. Ripottele pinnalle hienonnettua minttua. Varsinkin kun tarjoilet tätä lampaan kanssa.

PORTVIINIKASTIKE
375 ml portviiniä
1 salottisipuli
voita
2 oksaa timjamia
suolaa
mustapippuria
3 dl vasikanlihalientä
0,5 dl kuivattua tattia tai suppilovahveroa
1 tl balsamicosiirappia
1 tl voita
1 tl vehnäjauhoja
1 tl voita

Tee ensin portviinireduktio. Kuullota kasarissa sipulisilppu voissa. Lisää portviini ja pari timjamin oksaa. Laske lämpöä ja kun seos kuplii enää vain hieman, anna keittyä kasaan n. 30 minuuttia. Reduktiosta pitää tulla siirappimaista.
Sekoita reduktioon lihaliemi, kuivatut sienet ja jatka redusointia, kunnes n. puolet on jäljellä.
Mausta suolalla, pippurilla ja balsamicolla, maista ja säädä kohdalleen. Anna hautua hetki. Tee voijauhosuurus (beurre manié) sekoittamalla lämmin voi samaan määrään jauhoja. Vispaa voimakkaasti tahna kiehuvaan nesteeseen. Kypsennä 2-3 minuuttia. Lisää lopuksi nokare voita ja sekoita. Maista ja tarjoile.


Ennen lammasta nautittiin myös aiemmin syksyllä keitettyjä ja pakastettuja rapuja.



 

Satokauden maistuvin kaalisoppa

|
En meinannut korviani uskoa, kun tytär sanoi ettei ollut koskaan syönyt kaalikeittoa. Miten ihmeessä olet tässä huushollissa pystynytkin sen välttämään, saatika sitten koulussa??!!
No kuulema koulussa on ollut tarjolla vain kaalikääryleitä ja -laatikkoa. Kylläpä on tarjoilut muuttuneet sitten omien koulupäivien. En kyllä niin hirveästi siitä koulun kaalikeitosta pitänyt, mutta kotona kyllä sai ihan maukasta. Ja itse olen tehnyt sitä tasaisen harvakseltaan. Mutta näemmä juuri silloin, kun tyttö ei ole ollut syömässä.

Kaali on kyllä yksi näitä syksyn hienoimpia raaka-aineita! Yhtä en ole itse vielä kokeillut, eli kaalikääryleitä. Ne on tuntuneet niin suuritöisiltä. Ehkäpä tässä vielä kunnostaudun. ;-D



Perusreseptihän on varsin simppeli ja sitä kannattaakin vähän muokata oman maun mukaan. Parasta soppaa syntyy tietysti lampaasta hyvin hauduttamalla, mutta nyt mennään ihan tällaisella nopealla jauhelihapohjaisella arkireseptillä.



JAUHELIHAKAALIKEITTO
1 sipuli
700 g valkokaalia
2-3 porkkanaa
200 g lanttua
6 kpl perunaa
pala purjoa
pala palsternakkaa tai juuriselleriä
600 g nauta-sikajauhelihaa
2 rkl rypsiöljyä
1/2 tl suolaa
savustettua paprikajauhetta
mustapippuria
valkopippuria
1/4 tl chilihiutaleita
5-7 dl vettä
1 l liha- tai kasvislientä
1 rkl tuoretta rakunanlehtiä
0,5 dl lehtipersiljaa hienonnettuna
1 tl Provence-yrttisekoitusta
3 laakerinlehteä
yrttisuolaa

Kuumenna paistinpannulla öljy ja ruskista jauheliha. Ruskistuksen puolivälissä voit lisätä sekaan hienonnetun sipulin kypsymään. Mausta seos suolalla ja paprikajauheella.
Kuumenna kattilassa liha- tai kasvisliemi plus pari desiä vettä. Lisää kuutioidut juurekset ja suikaloitu kaali. Anna kiehua hiljalleen kannen alla pari minuuttia ja lisää jauhelihaseos. Lisää laakerinlehti, pippuri (myllystä), chili sekä yrttimauste. Anna kasvisten kypsyä kannen alla n. 15 minuuttia. Maista ja säädä suolan ja pippurin määrä jos tarvis. Lisää myös vettä tarvittaessa. Lisää tuoreet rakunan lehdet ja anna hautua vielä parisen minuuttia. Ennen tarjoilua lisää pinnalle hienonnettua lehtipersiljaa.

Post Signature

Post Signature