Ystävysten meksikolainen ilta

|
Viime perjantaina huipentui tässä taloudessa puolentoista vuoden varustelu ja odotus. Tyttären wanhojentanssit pidettiin Wanhalla, Helsingin keskustassa. Myös tyttären kummitäti saapui tilaisuuteen ja lauantai-iltana pistettiin pöytä porukalla koreaksi meksikolaisittain.



Kun haluaa vatsat täyteen rennolla ja maukkaalla tavalla, ovat fajitakset oiva valinta. Vähän siinä on väkertämistä, mutta kaikki sen arvoista. No ok, jotkut oikaisee ja ostelee niitä valmispöperöitä tölkeissä. Mm. sitä kuuluisaa Keskon guacamolea, jossa ei ole avokadoa edes nimeksi. Itse teen guacamolen aina itse ja se on upean makuista!
Tunnustan, että salsan hankin itsekin tällä kertaa purkissa valmiina. Mutta en ole vielä löytänyt sitä hyvää ja sakeaa reseptiä. Jos jollain semmoinen on niin otetraan kokeiluun mielihyvin.

Fajitas-illalliselle on vaikea antaa mitään tarkkoja määriä raaka-aineille, koska kaikki riippuu niin syöjistä. Pääasia on kuitenkin, että kaikkea on reilusti, eikä ruoka lopu kesken.

Lihan suhteen voi varioida ihan mielensä mukaan. Itse teimme tällä kerralla pelkästään broileria, mutta usein tarjolla on myös nautaa. Possu ei omasta mielestäni tähän oikein sovi.
Liha kanttattaa maustaa kunnolla. Mielellään tietysti meksikolaiseen tyyliin sopivan tuliseksi.
Tosin koska kaikki eivät välttämättä pidä yhtä tulisesta, kannattaa lihan mausteet pitää maltillisina ja pistää ytyä vaikka siihen salsaan.


MEKSIKOLAINEN MAUSTESEOS LIHALLE
Tällä mausteseoksella voi maustaa ja marinoida niin naudan ja broilerin lihaa ja myös vihanneksia.
1 rkl valkosipulijauhetta
1 rkl sipulijauhetta
1 rkl juustokuminaa
1 rkl chilijauhetta
1 rkl sumakkia
jauhettua mustapippuria
0,5 rkl suolaa


Omasta fajitaspöydästä löytyi myös coleslaw, joka raikastaa kokonaisuutta mukavasti.

FAJITAKSET
n. 200-250 g lihaa per syöjä (broileria tai nautaa)
1 jäävuorisalaatti
4 tomaattia (kypsää)
3-4 isoa sipulia
3 paprikaa (vaihtele värejä!)
3-4 pientä vehnätortillaa per syöjä
öljyä paistamiseen
suolaa myllystä
sumakkia
salsaa
guacamolea
valkosipulidippiä

Paista liha mieluiten isompina paloina ja suikaloi vasta lopuksi. Näin se on mehevämpää.

Leikkaa sipulit renkaiksi ja paprikat suikaleiksi tai renkaiksi. Paras paistotuklos syntyy hitaasti keskilämmöllä. Mausta suolalla ja vaikka sumakilla.

Kuutioi tomaatit. Suikaloi jäävuorisalaatti.


KULINAARIN KLASSIKKO VALKOSIPULIDIPPI
1 prk smetanaa (120 g)
0,5 purkkia Creme fraichea
4 valkosipulin kynttä
0,5 tl valkosipulijauhetta
0,5 tl valkopippuria
0.5 tl suolaa

Hienonna valkosipuli veitsellä. Sekoita kaikki ainekset sitten keskenään dipiksi. Anna vetäytyä kylmässä mielellään pari tuntia ennen tarjoilua.

Tämä dippi sopii mainiosti myös uuniperunalle, fajitaksille tai vaikka tuoreen ruisleivän ja suolakurkun kera.


GUACAMOLE
2 kypsää avokadoa
1-2 kypsää tomaattia
1/2 sipulia
1-2 valkosipulin kynttä
1/4 tl suolaa
1 rkl sitruunan mehua
1/2 punainen chilipalko
kourallinen tuoretta korianteria

Kalttaa tomaatit. Tee molempiin päihin ristiviillot ja kasta ne kiehuvaan veteen, jolloin tomaatin kuori on helppo irrottaa. Halkaise avokadot ja poista kivet. Koverra hedelmäliha kuorista lusikalla ja sekoita kaikki ainekset tehosekoittimessa tai sauvavatkaimella.


COLESLAW
1/2 varhais- tai valkokaali
3 porkkanaa
2 dl majoneesia
1/4 dl valkoviinietikkaa
1 rkl sokeria
suolaa
pippuria

Suikaloi kaaliohuiksi suikaleiksi, raasta porkkanat joukkoon. Sekoita muuta ainekset keskenään kastikkeeksi ja lisää kasvisten joukkoon. Anna maustua huoneenlämmössä puolisentuntia tai kunnes kaali on pehmentynyt. Maista ja tarjoile grilliruoan lisukkeena.

Kastikkeita ja dippejä löytyy runsaasti lisää täältä.

Prosciuttoon kääritty vasikan sisäfile ja korvasienirisottoa

|
Lupasin viimeksi kertoa myös sen Herkusta hankitun vasikan sisäfileen kohtalon. Prosciuttoon käärinnynä ja kokonaisena kypsennettynä siitä syntyi mehevä illallinen korvasienirisoton kera.



PROSCIUTTOON KÄÄRITTYÄ VASIKAN SISÄFILETTÄ
1 kokonainen vasikan sisäfilee
1 pkt prosciuttoa
kirkastettua voita
suolaa
mustapippuria

Ota liha temperoitumaan n. tunti ennen valmistusta. Lämmitä uuni 180 asteeseen. Mausta file suolalla ja pippurilla. Kiedo prosciuttoviipaleet fileen ympärille ja sido file paistinarulla.
Kuumenna voi pannulla ja ruskista fileen pinta kauniin ruskeaksi ja rapeaksi. Laita lihan paksuimpaan kohtaan lihalämpömittari ja kypsennä uunissa, kunnes lihan sisälämpötila on 55 astetta. Ota liha uunista ja kääri folioon vetäytymään n. viideksi minuutiksi.

KORVASIENIRISOTTO
4 salottisipulia
2 rkl oliiviöljyä
2 dl esikäsiteltyjä korvasieniä hienonnettuna
1/2 dl kuivaa valkoviiniä
4 dl carnaroli-, arborio- tai avorioriisiä
1,5 rkl kanafondia
2 dl kuivaa valkoviiniä
1 l kiehuvaa vettä
3-4 rkl voita
noin 1 dl parmesaaniraastetta
suolaa ja mustapippuria

Kuori ja hienonna sipulit, kuullota ne öljyssä läpikuultaviksi.
Lisää riisi ja sekoita parin minuutin ajan.
Lisää kanafondi riisiin. Lisää viini ja anna imeytyä. Lisää vettä pieninä erinä, sekoita ja anna veden imeytyä riisiin. Lisää viimeisten liemierien yhteydessä hienonnetut korvasienet. Kypsennä kannen alla noin 10-15 minuuttia. Avorioriisi vaatii pitemmän kypsymisajan kuin carnaroli.
Nosta kattila liedeltä ja sekoita joukkoon voi ja juustoraaste. Mausta ja viimeistele maku valkoviinillä. Tarjoa parmesaaniraasteen kera.

Leikkaa fileestä sentin parin paksuisia siivuja. Lisukkeeksi käyvät myös paistetut pensaspavut ja koristeluun oljyssä nopeasti friteerattu mehevä salvianlehti.

Lämmittävä ja kotoinen vasikanlihakeitto

|
Sunnuntaina Itiksen Stockmannilla sai kokea pitkästä aikaa hyvää asiakaspalvelua. Pelmahdin lihatiskille tietämättä mitä illalla lautaselle laittaisi. Siinä sitä tutkailin hetken hevosen sisäfilettä, mutta jätin väliin koska se oli meksikolaista. Itse suosin vain ja ainoastaan suomalaista hevosta. Ihan eettisistä syistä.
Lihamestari otti kuitenkin oivasti ohjat käsiinsä ja opasti tarjouksessa olleiden vasikanlihojen ääreen, jotka olivat kaikki puoleen hintaan. Siinähän tuli ihan valinnan vaikeus meikäläiselle. Lopulta päädyin kokonaiseen sisäfileeseen ja kilon palaan keittolihaksi sopivaa lapaa.
Itse keitin lihan jo edellisenä iltana muun ruoanlaiton ohessa, joten seuraavana iltana oli töistätullessa helppo kietaista kunnon soppa kasaan.



Fileen kohtalon kerron tuonnempana mutta nyt tehdään sitä rehellisintä suomalaista kotiruokaa, lihakeittoa. Ja tällä kertaa ehkä vähän fiininpänä versiona vasikanlihasta. Sama resepti toki onnistuu ihan normaalista naudanlihastakin. Kannattaa kuitenkin aina panostaa lihan keittämiseen, sillä silloin siitä tulee upean mureaa ja maukasta.

Vasikka on Suomessa aika vähän käytetty ja huonosti saatavilla, päinvastoin kuin vaikkapa Sveitsissä, jossa se on hyvin yleinen raaka-aine.

VASIKANLIHAKEITTO
n. 1 kg luullista vasikanlapaa tai etuselkää
vettä
1 iso sipuli
1 1 iso porkkana
pala juuriselleriä
1 varsisellerin varsi
pari persiljanoksaa
10 maustepippuria
2 laakerinlehteä
1-2 pitkäpippuria
1 rkl suolaa

Lihan siivilöity keitiliemi
800-900 g juureksia:
perunaa, lanttua, porkkanaa
pala palsternakkaa
pala juuriselleriä
pala purjoa tai muutama kevätsipuli
persiljasilppua

Poista lihasta kaikki ylimääräiset kalvot ja sidekudokset. Laita liha kattilaan ja lisää kylmää vettä niin että liha peittyy. Kun vesi alkaa kiehua, alkaa pinnalle muodostua vaahtoa, joka kuoritaan pois lusikalla tai reikäkauhalla. Jatka niin kauan kun vaahtoa ei enää muiodostu ja liemi on kirkasta. Mikäli vaahtoa ei poista, tulee lihasta kitkeränmakuista ja liemestä sameaa.
Lisää sitten kiehuvaan liemeen lohkotut sipuli, porkkana, juuriselleri ja varsiselleri sekä mausteet. Lisää myös kiehuvaa vettä, mikäli tarvis. lihan pitäisi juuri ja juuri peittyä.
Anna lihan hautua hiljalleen kannen alla poreillen 1,5 tuntia. Aikuista nautaa saa keittää ainakin 2 tuntia. Lisää vettä välillä jos tarvetta. Maista myös suolan määrä. Lihan voi jättää keittoajan jälkeen vielä toviksi muhimaan lämpimään liemeen. Lihan tulisi olla mureaa ja lähes hajota säikeiksi.

Kuori ja kuutioi juurekset. Pese ja viipaloi purjo tai kevätsipuli. Ota liha liemestä ja kuutioi se sopiviksi suupaloiksi. Siivilöi keitinliemi talteen kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi. Lisää kuutioidut kasvikset ja keitä 10 minuuttia. Lisää sen jälkeen lihakuutiot ja kiehauta vielä hetki. Lisää lopuksi runsaasti persiljasilppua.
Nauti hyvän ruisleivän ja voin kera.

Suklaafondant ja kermaliköörimousse

|
Viimeksi kerroin siitä hieman epäonnisesta fasaanikokeilusta. Ja mullahan on tapana kasata kaikki haasteet aina samaan kasaan, joten tehdään sitten samalla ensimmäistä kertaa suklaafondantiakin. Se on jo pidemmän aikaa ollut kokeiltavien listalla joten oli ehkä aikakin pistää toimeksi.
Resepti on Akseli Herlevin Täydellä sydämellä -kirjasta.



SUKLAAFONDANT
180 g tummaa suklaata (vähintään 70% kaakaota)
200 g voita huoneenlämpöisenä
1,5 dl sokeria
3 kananmunaa
2 dl vehnäjauhoja
2 rkl kaakaojauhetta (esim. Van Houten)

Lisäksi:
voita
annosvuokia

KERMALIKÖÖRIMOUSSE
0,5 dl Baileys-kermalikööriä
1 liivatelehti liotettuna
2 dl kuohukermaa
4 rkl tomusokeria

Valmista ensin kermaliköörimousse. Lämmitä likööri mikrossa, lisää liotettu ja kuivaksi puristettu liivate ja sekoita. Vaahdota kerma ja tomusokeri notkeaksi vaahdoksi. Lisää hieman jäähtynyt likööriseos varovasti nostellen. Anna jähmettyä jääkaapissa ainakin pari tuntia ennen tarjoilua.

Esilämmitä uuni 200 asteeseen. Sulata suklaa vesihauteessa. Vatkaa voi ja sokeri kuohkeaksi, lisää munat yksitellen voimakkaasti vatkaten. Siivilöi vehnäjauhot ja kaakao joukkoon ja sekoita. Sekoita lopuksi joukkoon sula suklaa.
Voitele uuninkestävät annosvuoat tai kahvikupit voilla ja täytä taikinalla melkein täyteen. Paista uunissa 8-10 minuuttia. Anna jäähtyä muutama minuutti ja tarjoile suoraan kupista tai kumoa lautaselle. Tarjoile lisänä kermaliköörimoussea. Koristele tomusokerilla.

Ja taaskaan en voi olla korostamatta laadukkaan suklaan ja kaakaojauheen merkityustä näissä resepteissä. Suklaan on oltava vähintään se 70 % ja kaakaojauheen parasta mitä rahalla saa!
Itse käytin tässä Caillerin sveitsiläistä 70 % suklaata sekä Sprünglin kaakaojauhetta.
Ja täytyy sanoa, että onnistui ensikerraksi yli odotusten. Fondantissahan tärkeintä on, että ulkokuori pysyy kasassa, mutta sisus jää miltei juoksevaksi. Ja kun lusikalla avaa fondantin, lämmin sisus valuu kauniisti lautaselle.

Tein tästä reseptistä puolet ja siitä riittää noin kolmelle tai neljälle. Kahdelle satsi on jo liian suuri.

Fasaania ja korvasieniä - yrityksen ja erehdyksen kautta

|
Mainitsinkin jo viimeksi fasaanikokeilustani keittiössä. K-supermarket Mustapekasta siis löytyi tuoretta fasaaninrintafilettä, jota tietysti himotti päästä kokeilemaan.

Liedellä haudutettua fasaania ja korvasieniä. Mukana myös pari
karhunvatukkaa makeutta antamassa.


Fasaani (Phasianus colchicus) on suurehko ja värikäs, alkuperältään aasialainen peltokanalintu, jota on istutettu moniin maihin riistalajiksi. Se on kestävä ja sopeutuva ja siksi sitä on levitetty lähes ympäri maapallon, myös Suomeen. Fasaani viihtyy hyvin asutusten lähistöllä.

Fasaaneja tarhataan yleisesti metsästystä varten, myös Suomessa. Lajin metsästysaika Suomessa on syyskuun 1. päivästä helmikuun viimeiseen päivään. Vuotuinen saalis on 2000-luvulla ollut noin 16 000–76 000 yksilöä. Pyynti tapahtuu yleensä pelloilla, ja siinä käytetään apuna koiria. Fasaanin lihaa myydään ravintoloihinkin, ja sen höyheniä voidaan käyttää perhojen tekemiseen.

Koska tämän jalon riistalinnun suhteen olin täysin neitsyt, piti reseptejä ja ideoita etsiskellä aika tavalla. Se oleellisin, eli kypsennystapa ja varsinkin aika heittelehti laidasta laitaan. En oikein tiennyt mihin luottaisi. Päädyin sitten lopulta WSOY:n Kultainen keittokirja. Mestarit keittiössä -kirjan reseptiin, koska se on täynnä huippu keittiömestartien taidonnäytteitä. Näin ainakin oletin...
Ilmeisesti osasta reseptejä on jätetty suolat ja pippurit mainitsematta kun se on "itsestään selvyys". Kirja tosin sisältää monta hyvää teknistä vinkkiä ja valmistusmenetelmää seikkaperäisesti selostettuna. Tämän kirjan avulla tein ensimmäisen hollandaisekastikkeenikin. Sekin taisi mennä silloin plörinäksi, mutta onnistui sen jälkeen moitteettomasti.

Resepti on nimeltään "Liedellä haudutettua fasaaninrintaa huhtasienien kera". Ohjeen alussa mainitaan, että hiljalleen tapahtuva hauduttaminen sopii kuivakkaalle fasaaninrinnalle ja se on kypsennettävä hyvin hellävaroen, sillä muuten se kutistuu ja sitkistyy. No mulle kävi sit just näin. Taisi sitten kuitenkin olla sitä lämpöä liikaa haudutusaikoihin nähden. Tai ennemminkin vääräntyyppiset fileet. Omat kun olivat luuttomia ja nahattomia.

Reseptiin kuului oleellisena osana myös duxellestäyte, jota oli annoksen lisäkkeenä. Tunnistin tämän klassisen keittiön perusaineksen beef Wellingtonin reseptistä, jossa sitä käytetään täytteenä. Tämä oli myös ensimmäinen kerta tämän täytteen suhteen ja täytyy sanoa, että en oikein pitänyt tämän reseptin mukaan tehdystä duxellesista. Piti lisätä suolaa, pippuria ja kermaa, että sai edes syötävää tuosta mössöstä. Reseptin epäilemättä heikoin lenkki.

Annoksen kastike on valmistetaan paljolti hollandaisekastikkeen tapaan. Alkuperäisen reseptin huhtasienet korvasin korvasienillä. Duxellesin herkkusienet korvasin herkkutateilla.

Ylipäätään resepti kaipasi enemmän suolaa ja pippuria, joten sitä kannattaa maistella ja lisäillä oman maun mukaan.

LIEDELLÄ HAUDUTETTUA FASAANIA KORVASIENIEN KERA
1 rkl oliiviöljyä
2 salottisipulia silputtuna
200 g pieniä herkkusieniä hienonnettuna

4 luullista fasaanin rintaa
1 dl kanalientä
8 suurta huhtasientä viipaloituna
(kuivatut pitää liottaa ja kiehauttaa)
tai
2 dl paloiteltua esikäsiteltyä korvasientä

50 g kirkastettua suolatonta voita lämpimänä
2 munankeltuaista
1 tl sitruunamehua
suolaa
pippuria
Tabascoa maun mukaan

Kuumenna oliiviöljy pienessä kattilassa, lisää salottisipulit ja herkkusienet, peitä kattila kannella ja kypsennä seosta noin 15 minuuttia.

Aseta fasaaninrinnat matalaan kasariin, lisää kanalientä niin että ne juuri ja juuri peittyvät ja peitä voipaperista leikatulla pyöreällä kannella. Näin näet mitä tapahtuu, mutta höyry ei pääse silti karkaamaan. (Ilmeisesti huippukeittiöissä ei ole kuultu vielä keksinnöstä nimeltä lasikansi....). Anna fasaaninrintojen poreilla hiljalleen 15 minuuttia. Lisää sitten joukkoon korvasienet ja kypsennä vielä 10 minuuttia eli kunnes rintaliha on juuri ja juuri kypsää.

Pane 3 rkl haudutuslientä teräskulhoon, lisää joukkoon keltuaiset ja nosta kulho kattilaan, jossa on kiehuvan kuumaa vettä. Vatkaa, kunnes seos sakenee. Nosta kulho kattilasta ja vatkaa kirkastettua voita hitaasti seokseen. Tuloksena on kiltävä, sakea emulsiokastike. Mausta suolalla, pippurilla, sitruunamehulla ja parilla tipalla Tabascoa.

Poista fasaaninrinnoista luut ja nahka. Annostele joka lautaselle 1 rkl sienitäytettä ja sen päälle fasaaninrinta. Lusikoi lihalle kastiketta ja viimeistele annokset korvasienillä (tai huhtasienillä).

Kastike ainakin onnistui yli odotusten ja oli yksi annoksen pelastava tekijä. Seuraavalla kerralla ainakin lyhennän haudutusaikaa jos käytän luuttomia rintapaloja.

Kuten elämässä yleensäkin, mitään ei saa jollei yritä. Ja vain yrittämällä oppii jotain uutta. Ja joka pelkää mokaamista, ei koskaan opi, eikä varsinkaan luo mitään uutta.
 

Hitaasti hyvä tulee - Provencal lammaspataa

|
Viikonloppu ei mennyt keittiössä ihan niinku Strömsössä... Alkuun kyllä vaikutti siltä, että nyt tulee ihan mielettömät pöperöt, mutta aina ei voi onnistua. Ei edes joka kerta.

Perjantaina kävin pitkästä aikaa K-Supermarket Mustapekassa Käpylässä. Sehän on kuuluisa mm. hyvästä lihatiskistään. Ja tosiaan yllätti iloisesti, sillä tarjolla oli kotimaista fasaania. Oli sekä kokonaista että rintafilettä tuoreena. Olen syönyt fasaania ravintolassa, mutten koskaan valmistanut itse, joten toki tartuin tilaisuuteen. Lopputulos oli kuitenkin melko korutonta ja opettavaistakin kertomaa... ja palaan siihen tuonnempana, kun olen saanut kerättyä kolhitun itsetuntoni rippeet ;-).
Otetaan sen sijaan käsittelyyn sunnuntain lammaspata, joka työläydestään huolimatta oli oikein sydäntä lämmittävä elämys.



Tämä ranskalainen maalaisruoka yhdistää näppärästi lammaspadan ja ratatouillen. Aikaa kannattaa varata runsaasti, mutta se ei tarkoita sitä, että koko ajan pitäisi hellan vieressä päivystää. Tämä resepti vaatii melko suuren padan. Oma Le Creuset riittäisi juuri ja juuri. Itse tein tästä puolikkaan annoksen, josta riitti komeasti kolmelle nälkäiselle. Käytin lihana karitsan lapaa. Kannattaa muuten antaa lihakauppiaan leikata se luullinen liha kuutioksi. Helpottaa elämää huomattavasti ja paloista tulee siistejä. Alkuperäisessä reseptissä tomaatteja ei kaltattu, mutta suosittelen tekemään niin.
Mikäli käytät suolatonta tai vähäsuolaista lihalientä, niin suolan määrää pitää lisätä. Yrtit voi mielellään laittaa yhteensidottuna kimppuna, joilloin ne on helpompi poistaa padasta jälkeenpäin.



PROVENCAL LAMMASPATA
2 kg luullista lampaan lapaa suurina kuutioina
suolaa
mustapippuria
3 rkl oliiviöljyä
3 sipulia viipaloituna
6 luumutomaattia kaltattuina
n. 4 dl puna- tai valkoviiniä
2,5 dl vasikanlihalientä (tai tavallista)
3 laakerinlehteä
2 rosmariinin oksaa
1 kimppu timjamia
1 iso valkosipuli
450 g munakoisoa
450 g punaista paprikaa
450 g kesäkurpitsaa

Ota liha temperoitumaan ainakin tunti ennen valmistusta. Lämmitä uuni 150 asteeseen.
Mausta lihapalat hyvin suolalla ja pippurilla.
Kuumenna suuressa uunipadassa pari ruokalusikallista oliivioljyä ja ruskista siinä lihapalat kauttaaltaan rapeapintaisiksi. Tee ruskistus pienissä erissä.
Laita lihat syrjään odottamaan ja lisää pataan ruokalusikallinen oljyä. Paista sipulirenkaita n. 5-7 minuuttia eli kunnes ovat pehmenneet.
Sillävälin kun sipulit siinä pehmenevät, kalttaa tomaatit (poista kuoret) ja leikkaa kukin neljäksi lohkoksi. Poista tomaattilohkoista sisukset siivilään jonka alla on kulho. Purista tomaatinsisuksista siivilän läpi mehut. Heitä tomaatin rämppeet pois ja jätä tomaattisiivut odottamaan myöhempää käyttöä. Kaada tomaattimehu 5 dl:n mittaan ja täytä loput viinillä.
Kun sipulit ovat pehmenneet, kaada sekaan lihaliemi ja sekoittele pitkin pohjaa lastalla, jotta kaikki maut irtoavat padasta liemeen. Lisää tomaatti-viiniseos, rosmariini, timjami ja laakeri. Lisää myös yhden ison valkosipulin kokonaiset kynnet kuorittuina. Lisää pataan myös lihapalat. Kostuta ja rypistä voipaperi. Suorista se ja muotoile siitä kansi lihojen päälle. Laita padan kansi päälle ja hauduta uunissa 1,5 tuntia.

Sillävälin leikkaa munakoiso 1,5-2 cm viipaleiksi. Sirottele viipaleille runsaasti suolaa ja anna olla n. 30 minuuttia, jotta kitkerä neste poistuu. Huuhtele viipaleet suolasta vedellä ja taputtele kuiviksi. Kuutioi siivut neljään osaan. Paahda paprikat niin että niiden pinta alkaa hieman mustua ja kupruilla. Laita paprikat sitten vartiksi muovipussiin ja poista sen jälkeen niistä ohut kuori. Viipaloi paprikanliha suikaleiksi.
Kun pata on hautunut 1,5 tuntia, lisää pataan tomaattipalat, munakoisokuutiot ja paprikasuikaleet. hauduta vielä 1 tunti.

Tunnin jälkeen nosta uunin lämpö 200 asteeseen. Poista padan kansi ja voipaperikansi. Lisää pataan kuutioitu kesäkurpitsa ja hauduta uunissa ilman kantta vielä 45 minuuttia. Tässä vaiheessa kannataa maistaa myös suolan määrä ja lisätä tarvittaessa. Ennen tarjoilua poista padasta yrttien oksat.

Tämä pata ei todellakaan kaipaa seurakseen muuta kuin tanakkaa punaviiniä ja maalaisleipää, jota on mukava kastaa mehevään liemeen. Punaviininä toimi loistavasti toscanalainen Il Pietrello 2007.



 

Post Signature

Post Signature