Pakastimen tyhjennystä ja sähkötöitä

|


Työpäivät vähenee ja loma lähenee. Pitihän sen veneen sähköjärjestelmänkin sitten sanoa sopimus irti juuri viikko sitten. No onneksi sentään ajoissa ennen reissun lähtöä. Saatiin kerhon sähkömies katsomaan missä vika piilee, eikä se onneksi ollut hapettunutta pistotulppaa ja yhtä katkennutta piuhaa pahempi. Ja ennustettu sadekin tuli vasta sen jälkeen kun olin jo päässyt turvallisesti kotiin.

Koska päivä hurahti enemmän tai vähemmän venerannassa, päätin käyttää tilaisuutta hyväksi ja tyhjentää hieman pakastinta ennen lomaa. Sieltä oli löytynyt aamulla pari siivua porsaanfilettä, jotka olivat jääneet yli joltain grillauskerralta. Taisivat olla jotain Venlalle ostettuja pihvejä, koska itse en juurikaan porsaalihaa syö. Sain siitä entisessä elämässäni ihan tarpeekseni, kun exappiukko oli sikalanomistaja.

Fileepihveille tein nopean marinadin hunajasta, sinapista, öljystä, suolasta ja mustapippurista. Ainekset sekaisin ja sively pihvien pinnalle. Hetken saivat maustua huoneenlämmössä.
Sillävälin tein salaattipohjan joka koostui lehtisalaatista, rucolasta, minisalaattisekoituksesta ja siivutetusta retiisistä. Lisäksi muutama minitomaatti ja hienonnettua ruohosipulia. Huuhdoin ja valutin salaattipohjan ja lisäsin kulhoon oliiviöljyä, seesamiöljyä, hieman valkoviinietikkaa, suolaa ja mustapippuria myllystä. Nopea sekoitus ja hetkeksi kylmään vetäytymään.



Paistoin fileet kuumalla pannulla tilkassa öljyä ja siivutin noin sentin viipaleiksi. Laitoin lautaselle kunnon keon salaattia ja asettelin fileeviipaleet sen päälle. Vielä mukaan tomaatit ja hieman ruohosipulia sekä oman yrttitarhan tuoretta timjamia ja rakunaa. Viimeistely balsamicolla. DELICIOUS!!

Makumuistoja Puolasta

|
Ennen juhannusta kävin työmatkalla Puolassa ja Varsovassa. Se hyvä puoli tässä ammatissa on, että pääsee välillä reissaamaan muuallekin kuin perinteisiin turistikohteisiin. Ja ehkä hyvällä tuurilla maistelemaan myös paikallisia herkkuja.
Olen tehnyt tätä työtä nyt yli 20 vuotta ja vieraillut kymmenissä painotaloissa ympäri Eurooppaa. Kuten jo aiemmassa kirjoituksessani mainitsin, en odota mitään rocktähden kohtelua isänniltäni, vaan normaalia kohteliaisuutta ja vieraanvaraisuutta vierailijaa kohtaan. Samaa mitä itsekin tarjoaisin omille vierailleni Suomessa.
Täytyy kuitenkin sanoa, että vuosien mittaan olen saanut eri kansallisuuksista varsin hyvän käsityksen sen mukaan mitä matkoilla tapahtuu. Puola ei tässäkään suhteessa tehnyt poikkeusta. Eikä tämä todellakaan ollut ensimmäinen matkani kyseiseen maahan tai yritykseen.

Olen käynyt Varsovassa ja ja nimenomaisessa paikissa nyt useaan otteeseen ja täytyy sanoa, että käsitykseni vahvistuvat joka kerta. Jos suomalaisia pidetään umpimielisinä ja töksähtelevinä, niin puolalaiset ottavat tääsä kyllä voiton kotiin. Itse olen puoliksi savolaista sukujuurta ja huumorintajuani pidetään välillä liiankin groteskina. Edes minä en tajua puolalaista "small talkia", jos sen sen pitäisi sitä olla. Kaikki tapaamani ihmiset ovat olleet paitsi onnettoman kielitaidottomia, myös käsittämättömän ylimielisiä ja epäystävällisiä. Tämä on välittynyt jo sähköpostikeskusteluissa ennen matkaa.

No ihmissuhteet sikseen... pitää kuitenkin jakaa maailmalle tämä aikakapseli, joka tarjoiltiin minulle tällä viimeisimmällä Puolan reissulla.



Siis ei todellakaan millään pahalla, eikä sillä että odotan jotain gourmat-annoksia. BUT REALLY!!! Minulla on erittäin vahvat muistikuvat ja myös maku-sellaiset jo kultaiselta 70-luvulta ja nämä jos mikä olivat aidointa vintagea! Tarjolla oli varsin runsas kanasalaatti, jossa oli pariloitua kanaa ja tuoreita vihanneksia. Kurkkua, tomaattia (upean kypsiä muuten) sekä jäävuorisalaattia kruunattuna idätetyllä sinimailasella. So far so good... mutta kaiken pilasi yltympäriinsä lotrattu fucking salaattikastike. En edes pystynyt analysoimaan sen koostumusta, koska etikka meinasi viedä tajun.

Toisella tarjottimella oli koottuna koko 70-luku kaikessa hirveydessään. Ok.. noh.. leivällä leikkelettä, vihannesta ja majoneesia. GREAT!! Leikkeleet vielä menetteli, mutta kylmä lihamureke pisti oksennusrefleksin valitettavasti pykimään sen ensimmäisen leivän jälkeen. Extra poitsit tuosta kodikkaasta kakkupaperista.

Apua! Tämä vaikuttaa nytb tosi ylimieliseltä snobailulta. Ehkä se sitä onkin. Mutta luettuani muutaman tämän firman lähettämiä meilejä ja kuultuani läksiäissanat viime vierailulta se puolustaa paikkaansa varsin hyvin. Kiitos ja anteeksi.

En poikkeuksellisesti julkaise tässä reseptejä, mutta jos joku tietentahtoen haluaan nolata itsensä, niin kuvista saa hakea inspiraatiota ihan ilmaiseksi.

Juhannus-sunnuntain menu

|

Grillissä vaihteeksi kalaa ja alkupaloiksi upeita ostereita. Ostereita maustaa limemehusta, kevätsipulista ja chilistä tehty kastike.



Mehukkaat kalavartaat syntyvät lohesta, kuhasta ja kampasimpukanlihasta. Lisäksi paprikaa, punasipulia ja kirsikkatomaattia. Voiteluun rypsi- ja seesamiöljystä sekä suolasta ja mustapippurista sekoitettu grillauskastike.

Lisäkkeenä raikas salaatti:
rukolaa
rapeaa lehtisalaattia maun mukaan
mizuna-salaattia
miniparsaa
retiisejä

kastike:
limemehua
seesamiöljyä
suolaa
pippuria

Varrastikuissa tiikerirapua mausteisessa jogurttikastikemarinadissa.

tiikeriravunpyrstöjä
100 g maustamatonta jogurttia
1/2 tl inkivääritahnaa
green curry tahnaa (veitsenkärjellinen)
limemehua
suolaa
pippuria
varrastikkuja

pujota sulat ravunpyrstöt tikkuihin niin, että ne suoristuvat. Kierittele marinadissa ja anna maustua ainakin tunti. Grillaa kypsiksi.


Jälkiruokana vielä kerran ihanaa mascarponejäätelöä, tällä kertaa parina erilaisena versiona.
Yksinkertaisesti vain laita marjasmoothieta lautaselle ja aseta jäätelöpallo sen keskelle.

Toisena versiona on tiramisujäätelö:

1 savoyardi-keksi
kupillinen hyvää espressoa
1 tl sokeria
1 rkl marsalaa
1 pallo mascarponejäätelöä
laadukasta kaakaojauhetta

Katkaise savoyardi-keksi kahteen osaan ja aseta palat vierekkäin lautaselle. Valmista espresso ja sekoita siihen sokeri ja marsala. Kostuta keksi seoksella, mutta varo ettei keksistä tule liian vetelää.
Laita päälle pallo jäätelöä ja viimeistele annos siivilöimällä päälle kerros kaakoajauhetta.

Juhannuspäivän menu 2012

|

Juhannuspäivä ei sitten ollutkaan yhtä aurinkoinen ja lämmin kuin aatto. Ehdimme sentään viemään suuren määrän tavaraa veneelle, ennenkuin kaatosade alkoi.

Keli ei myöskään suosinut illallista ulkona terassilla, mutta grilli kuumennettiin kuitenkin pihvin paistoa varten. Listalla oli blogaagakolleega Sivumaun Paul Svensonin alkuperäisreseptistä muokkaama grillattu entrecote -annos. Ruoka on helppo ja upea grilliruoka, jota voi myös maustaa ja varioida mielensä mukaan lihaa ja mausteita vaihdellen. Itse käytin vasikan entrecotea.


Alkuun nautittiin asiaankuuluvat Hendrick´sin ginistä tehdyt Dry Martinit parvekkeella. Sekoiotettuna ei ravistettuna.
Sen jälkeen uusia perunoita ja kylmäsavulohta.


VASIKAN ENTRECOTE MAALAISLEIVÄLLÄ (4:lle)
4 vasikan etrecote -pihviä
4 siivua maalaisleipää
tartar-kastiketta
suolaa
pippuria
tuoreita yrttejä maun mukaan

Valmista ensin tartar-kastike:
TARTAR-KASTIKE
1/2 sipulia
1 hapokas omena
50 g maustekurkkua hienonnettuna
100 g hillosipulia hienonnettuna
puntti persiljaa hienonnettuna
n. 3 dl majoneesia

Paista huoneenlämpöiset pihvit kuumassa grillissä. Liha saa mielellään jäädä roseeksi. Maista suolalla ja pippurilla sekä tuoreilla yrteillä tai Herbs de Provence -mausteella. Ota lihat grillistä ja kääri hetkeksi folioon odottamaan. Grillaa leivät ja levitä niille tartar-kastiketta. Leikkaa pihvit sentin siivuiksi ja asettele leivälle kastikkeen päälle. Tarjoile raikkaan salaatin kera.

Tämän kanssa toimi mainiosti Etelä-Afrikkalainen KWK Cabernet Sauvignon 2010 punaviini.

Jälkkäriksi nautittiin marcarponejäätelöä ja marjasmoothieta.

Juhannuksen herkkulastupurilainen

|

Tässä nopea ja takuuvarma nälänsammuttaja, joka sopii myös juhannuspäivän olonkohentajaksi. Hampurilaispihvin taikinaan on laitettu mukaan Chipstersin Luomu Lastuja. Purilaisen voi täyttää mieleisillään täytteillä. Omassa versiossani on lisukkeina coleslawta ja tartar-kastiketta sekä salaattia ja tomaattia.

LUOMU LASTU HAMPURILAINEN
2 hampurilaissämpylää
400g naudan paistijauhelihaa'
1/2 sipuli
reilu kourallinen Chipsters Chili Grilli Luomu Lastuja
suolaa ja mustapippuria myllystä
kirkastettua voita
jääsalaattia
2 tomaattia

COLESLAW
1/4 varhais- tai valkokaalia
2 porkkanaa
1 dl majoneesia
1/4 dl valkoviinietikkaa
1/2 rkl sokeria
suolaa Ja pippuria

TARTAR-KASTIKE
1/4 sipuli
1/2 omena
25 g maustekurkkua
50 g hillosipulia
kourallinen persiljaa
1,5 majoneesia

Tee etukäteen coleslaw ja tartar-kastike.
Coleslawta varten suikaloi kaali ja raasta porkkanat. Sekoita kastikeainekset keskenään ja sekoita raasteiden joukkoon. Anna maustua huoneenlämmössä n. 30 minuuttia.

Tartar-kastiketta varten hienonna sipuli, omena, maustekurkku, hillosipulit ja persilja. Sekoita majoneesin kanssa ja anna maustua tovi kylmässä.

Sekoita hampurilaispihvejä varten jauhelihaan murskatut chili grilli Luomu Lastut sekä hienonnettu ja kuullotettu sipuli, suola ja pippuri. Muotoile taikinasta neljä pihviä. Paista kirkastetussa voissa tai grillaa molemmin puolin.

Lämmitä sämpylänpuolikkaat paistinpannulla ja kokoa sen jälkeen annos. Sämpylänpuolikkaan päälle salaattia, pihvi, tartar-kastiketta, tomaattisiivuja, pihvi, coleslawta, salaattia ja toinen sämpylänpuolikas. Laita koristeeksi kirsikkatomaatilla kruunattu puinen varrastikku.

Marjasmoothien kaksi elämää

|
Venla halusi pyöräyttää meille raikkaaksi jälkkäriksi marjasmoothiet enkä pistänyt yhtään vastaan. Parhaat tietysti syntyvät tuoreista marjoista, mutta niitä ei nyt ollut käsillä ihan sellaisia määriä, joten eikun kaupan kautta hakemaan pari pussia marjasekoitusta ja viiden hedelmän mehua. Jääkaapissa oli tosin juuri sopivan kypsiä mangoja tuomaan vähän sakeutta ja makua.


MARJASMOOTHIE
400 g marjasekoitusta (mansikka, mustaherukka, vadelma)
n. 500 ml hedelmämehua (esim. Valion Gefilus viisi hedelmää -mehua)
puolikas mango

Laita marjat ja mangopalat blenderiin ja lisää osa mehusta. Anna soseutua hetki, tarkista koostumus ja lisää mehua, kunnes koostumus on mieleisesi.

Tuoreita hedelmiä ja marjoja käyttäessä voi mukaan laittaa myös hieman jäämurskaa.

Koska herkkua syntyi ylenpalttisen paljon piti vielä testata yksi perinteisempi jälkkäri aiemmin tekemästäni jäätelöstä.

MASCARPONEJÄÄTELÖÄ JA MARJASMOOTHIETA
1 dl marjasmoothieta
1 pallo mascarponejäätelöä
valkosuklaata
tuoretta minttua

Kaada annosmaljaan smoothie ja laita sen keskelle sopivan kokoinen jäätelöpallo. Raasta pinnalle valkosuklaata. Koristele annos mintunoksalla.

Mielettömän raikas päätös kesäiselle aterialle!

Rakuunakana - ranskalainen klassikko

|

Rakuunakana on klassinen ranskalainen ruoka, joka yleensä tehdään kokonaisesta kanasta padassa hauduttamalla.

Rakuuna
Maustekasvina rakuuna on olennainen osa etenkin ranskalaista ja armenialaista keittiötä. Se on osana klassisia Fines herbes- ja Bouquet garni -mausteseoksia. Koska rakuunassa on suolaisenomainen vivahde, sitä on suositeltu suolattoman ruokavalion lisäksi. Rakuunaa ei tavata laskea ikiaikaisten lääke- ja maustekasvien joukkoon, sillä se oli tuntematon rohto Antiikin kulttuureille. Kasvi tuotiin Eurooppaan Länsi-Aasiasta ristiretkien aikaan. 1500-luvulla rakuunan käyttö oli yleistynyt Euroopassa aina Britteinsaaria myöten.

Tämä arkisempi nopea versio on Nigella Lawsonin reseptiä mukaillen. Herkullisen annoksen tekemiseen menee todellakin alle puoli tuntia. Tämän siis ehtii tehdä kiireisenäkin arki-iltana.

RAKUNAKANA (kahdelle)
2 rkl oliiviöljyä
2-4 kevätsipulia koosta riippuen 
1/2 tl kuivattua rakuunaa
2 kookasta nahatonta ja luutonta kanarintapalaa
1/2 dl valkoviiniä tai vermuttia
1/2 tl suolaa
1,25 dl kuohukermaa
valkopippuria myllystä
1 rkl hienonnettua tuoretta rakuunaa + hieman pinnalle koristeluun

Leikkaa kevätsipuli ohuiksi siivuiksi. Lämmitä kannellisessa paistokasarissa oliiviöljy ja lisää kevätsipuli ja kuivattu rakuna. Kuullota hetki varoen ettei sipuli pääse palamaan. Ota sipulit syrjään pannulta ja laita pannulle rintapalat. Anna paistua kuperapuoli alaspäin 5 minuuttia. Käännä kanat ja lisää pannulle sipulit sekä valkoviini tai vermutti ja suola. Anna hautua kannen alla keskilämmöllä n. 10 minuuttia. Tarkista kanan kypsyys tekemällä pieni viilto paksuimpaan kohtaan. Jos liha on edelleen punertavaa, jatka hauduttamista.

Ota kypsät kananrinnat syrjään lämpimille lautasille. Nosta lieden lämpötilaa niin, että neste pannulla alkaa kiehua. Lisää pannulle kerma, tuoreeta rakunaa ja valkopippuria. Lusikoi kastiketta kanalle ja koristele annos vielä tuoreella rakuunalla.

Rakuunakanan kumppaniksi sopivat vaikkapa höyrytetyt vihreät pavut, parsa, uudet perunat tai voilla ja valkopippurilla maustettu basmatiriisi.

Macaron-leivoksia leideille

|


Työkaverini tilasi viime perjantaiksi 30 macaron-leivosta nautittavaksi ystävättäriensä kanssa. Se oli itseasiassa ensimmäinen macaron-tilaustyö ja hyvin mieluisa sellainen. Sain makujen suhteen vapaat kädet ja alkuun sovimme parista eri mausta. Saatuani ensimmäisen punaisen kuorisatsin valmiiksi iski innostus tehdä kerrankin vähän enemmän variaatiota niin väreihin kuin makuihinkin. Niinpä pyöräytin seuraavana iltana vielä ruskeita ja vihreitä kuoria ja suunnittelin lisätäytteitä väriyhdistelmiin sopiviksi.

Lopulta valikoimaksi muodostui valkosuklaa-vadelma, valkosuklaa-lemon curd, tummasuklaa-chili sekä kermatoffee. Lisäksi tein täytekokeiluna omena-calvados version. Sen pohjna käytin omatekoista omena-calvadoshilloketta. Tällä kertaa täyte jäi liian hieman löysäksi, mutta ensi kerralla tiedän sitten säätää reseptin kohdalleen. Maku oli kuitenkin erinomainen.

Tilaaja oli silminnähden tyytyväinen saadessaan leivoslaatikollisen pieniä taideteoksia. Olin myös laittanut mukaan ylimääräiset maistelukappaleet illan emännälle. Pitäähän hänen tietenkin olla etukäteen perillä mitä pöydässä on tarjolla :-)



Leivokset olivat kuulema olleet jättimenestys kauniissa kesäillassa sampanjan kera nautittuina ja eritryisesti pidettiin tummasuklaa-chilistä.

Kun rakkaudella tekee niin sen myös maistaa.



Riittihän niistä toki leipurille itselleenkin ja myös hieman työkavereille maistiaisia.

Heräteostosleivontaa

|
Kaikkihan sen ovat joskus kokeneet: menet kauppaan ja ulostullessa oletkin ostanut kasapäin kaikkea muuta kuin mitä piti. Näin (kuulema) käy useimmiten Ikeassa.



Minullakin oli tänään ihan kunnon lista (lyhyt sellainen). Ihan vaan illan ruokaan tarvittavat ainekset ja muutamia perustarvikkeita. Olin päässyt jo mukavasti jauhohyllylle saakka vehnäjauhoja ostamaan kun se iski yllättäen... silmät nauliutuivat sämpyläjauhopakettiin ja nenässä alkoi jo miltei tuntua vastapaistettujen sämpylöiden tuoksu. Mikseivät muuten jauhohyllyä kansoittavat yritykset tee enemmän tuoksumarkkinointia. Taatusti useampi tarttuisi jauhopussiin jos ilmassa leijuisi korvapuustien, sämpylöiden ja piiraiden tuoksua!
Kotona siis pyöräytin taikinan nousemaan pussin ohjen mukaan (lisäten hieman siemensekoitusta) ja hieman myöhemmin tuvan täytti herkullinen vastapaistettujen sämpylöiden tuoksu. Ja uunituore sämpylä ei kaipaa muuta kuin vähän voita tai Keijuriiniä kaveriksi.



KOLMENVILJAN SIEMENSÄMPYLÄT (n. 25 kpl)
5 dl maitoa tai vettä
50 g hiivaa tai 1 pss kuivahiivaa
1,5 tl suolaa
75 g margariinia
11-13 dl 3-viljan sämpyläjauhoja (vehnä, ruis, kaura)
pellavan- tai auringonkukansiemeniä

Liota hiiva kädenlämpöiseen nesteeseen. Jos käytät kuivahiivaa, sekoita se osaan jauhoja ja lämmitä neste 42 asteiseksi. Lisää nesteeseen suola, osa jauhoista sekä pehmeä margariini. Alusta taikinaan vähitellen loput jauhot ja halutessasi siemenet. Taikina saa olla pehmeää. Kohota taikina kulhossa liinan alla kaksikertaiseksi n. 30 minuuttia. Leivo taikinasta sämpylöitä ja anna kohota hyvin liinan alla. Lämmitä uuni 225 asteeseen. Ennen uuniinlaittoa voitele sämpylät vedellä ja halutessasi ripottele pinnalle siemensekoitusta. Paista uunin keskitasolla n. 8 minuuttia.

Itse käytin taikinassa ja pinnalla auringonkukka, pinjan- ja kurpitsansiemensekoiusta

Mascarponejäätelöä sadepäivään

|
Omatekoiset macaron-leivokset, mascarponejäätelö ja tuoreet mansikat
kruunaavat sateisimmankin päivän.


Sunnuntaille sattui sitten sadepäivä. Sinänsä ihan hyvä, että ilma vähän raikastuu ja viilenee. Voikin keskittyä hoitamaan muutamat veneenhuoltohommat täällä kotona sisätiloissa. Luvassa on mm. salongin toppausten korjailua ja vastalakatun pinnan metalliosien takaisinasennus. Kai sitä voisi myös näyttää imuria lattioille jossain välissä.

Illan ruoasta ei ole vielä mitään ideaa, mutta tuskin ainakaan grillataan tänään. Jälkiruoka sentään on tiedossa. Tein eilen valmiiksi mascarponejäätelöä. Aivan tajuttoman hyvää! Itse en ole kovin makean jäätelön ystävä, joten tämä hieman kirpeän hapan herkku sopii juuri omaan makuuni. Tässä jäätelössä on hyvää juuri se, ettei sitä itsessään ole mitenkään maustettu, vaan lisäämällä erilaisia tuoreita hedelmiä, marjoja, keksi, pähkinöitä tai kastikkeita saa juuri mieleisensä kokonaisuuden.

Mascarpone on italialaista lehmänmaidosta valmistettua rasvaista tuorejuustoa, jota käytetään ruoanlaitossa, esimerkiksi italialaisessa jälkiruoassa tiramisussa ja muissa jälkiruoissa. Sitä voidaan käyttää myös pääruoissa, kuten pastakastikkeissa. Mascarpone juoksutetaan joko viini-, etikka- tai sitruunahapolla.
Nimen "mascarpone" alkuperä on hämärän peitossa, mutta tarinoita siitä kyllä on. On sanottu esimerkiksi, että nimi on peräisin espanjan kielen sanoista más que bueno, "parempi kuin hyvä". Tai on väitetty, että se on peräisin italian kielen sanasta mascarpa, joka tarkoittaa erästä heratuotetta. Kolmas versio on alkuperästä on, että se juontuu ricotta-juuston murrenimityksestä mascarpia. Kaksi viimeksimainittua ovat todennäköisimpiä, koska mascarponea valmistettaessa jää jäljelle runsaasti heraa, jota käytetään esimerkiksi ricotta-juuston valmistukseen.
Mascarponen rasvapitoisuus on 60 prosenttia kuiva-aineesta. Sen maku on mieto ja hienostunut, ja se tuoksuu tuoreelta kermalta.

MASCARPONEJÄÄTELÖ
250 g sokeria
175 ml vettä
250 g mascarpone-tuorejuustoa
175 ml maitoa
5 rkl (125 g) maustamatonta jogurttia

1. Laita sokeri ja vesi paksupohjaiseen kasariin ja kuumenna keskilämmöllä. Sekoita kunnes kaikki sokeri on liuennut. Käytä leivinsutia poistaaksesi sokerikiteet kattilan reunoilta.

2. Anna sokeriseoksen kiehua kohtalaisesti 7-10 minuuttia, eli kunnes kuplat alkavat näyttää siirappimaisilta. Mikäli pinnalle muodostuu vaahtoa, kuori se pois. Varo, ettei sokeri ala ruskistua. Kaada välittömästi toiseen astiaan ja jäähdytä kylmäksi.

3. Kun sokeri on täysin kylmää, lisää muuta ainekset ja sekoita seos tasaiseksi. Laita viileään kylmenemään.

3. Kaada kylmä seos jäätelökoneeseen ja valmista jäätelömassa koneen ohjeen mukaan. Seoksen valmistumiseen menee n. 20 minuuttia.

4. Siirrä valmis jäätelöseos pakkasen kestävään kannelliseen astiaan ja laita pakastimeen kovettumaan.

Klassisen jälkiruoan saat tarjoamalla jäätelön kanssa esimerkiksi viinissä haudutettuja päärynöitä. 

Inkivääri-soijalla maustetut broilerinleikkeet

|
Kaunis kesäpäivä hujahti osittain venerannassa kunnostushommissa ja loput keittiössä uusia reseptejä kokeillessa. Juhannuksen jälkeisenä sunnuntaina olisi tarkoitus lähteä purjehtimaan pariksi päiväksi ennen heinäkuun varsinaista lomapurjehdusta ja siksi viimeiset lakkaukset on tehtävä valmiiksi. Pinnan sainkin jo lakattua viikolla.



Poimin kirjastostani marinadin grillattavalle kanalle. Alkuperäisessä ohjeessa on käytetty nahallisia rintapaloja, mutta itse käytin ohutleikkeitä. Tämä onnistuu kummankin kanssa. Sellainen huomio tosin, että soijan määrää tai ainakin sen suolaisuutta kannattaa vähentää. Seuraavalla kerralla laitan itse mukaan limemehua tai muuta happoa esikypsyttämään lihaa sekä esim. hunajaa. Maultaan marinadi on kuitenkin kivan itämainen ja sitä voi ja kannattaakin muunnella omien mieltymysten mukaan.

Lisukkeiksi poimin kaupasta herkullisen näköisiä pihvitomaatteja, jotka siivutin kunnon paksuiksi siivuiksi. Ne eivät grillattuina kaipaa kuin hivenen pippuria pinnalleen. Lisäksi keitin uusia perunoita, jotka sitten käytin vielä grillin kautta. Salaattina rucolasta, punaisesta roomansalaatista, baby-pinaatista ja punamangoldista sekä vinegretestä sekoitettu raikas sekoitus.

INKIVÄÄRI-SOIJALLA MAUSTETUT BROILERINRINNAT (4 annosta)
2 rlk tuoretta raastettua inkivääriä
2-3 valkosipulin kynttä hienonnettuna
2 rkl ruskeaa sokeria
2 tl seesaminsiemeniä
2 tl seesamiöljyä
1 rkl puolikuivaa sherryä
8 rkl soijakastiketta (suosittelen vähäsuolaista)
4 luutonta broilerinrintaa

Sekoita marinadin ainekset keskenään. Tee rintapalojen nahkaan viillot sentin välein. Laita rintapalat marinadiin ja kääntele ne kauttaaltaan mausteseoklsessa. Peitä ja laita kylmään puoleksi tunniksi (korkeintaan kahdeksi tunniksi) Kääntele lihoja välillä. Grillaa tai paista kypsiksi.

VINEGRETTE SALAATILLE
1 tl seesamiöljyä
0,5 dl rypsiöljyä
suolaa
mustapippuria
Herbs de Provence -maustetta

Sekoita kaikki ainekset keskenään ja lisää pestyn ja valutetun salaatin joukkoon.



Perjantai + aurinko + terassi + grilli = ONNI

|


Tällä viikolla on keskitytty tiukasti macaron-tilauksen hoitamiseen kunnialla maaliin. Ja mallikkaasti se hoituikin. Siitä raporttia sitten myöhemmin.



Tänään otettiin sitten rennosti aurinkoisessa kesäillassa terassilla. Hiukan proseccoa, mansikoita, Luomu Lastuja sekä kunnon grilliruokaa. Yksinkertaista ja hyvää.
Sokoksen Wotkinsilta ostin kotimatkalla valmiiksi marinoituja naudanfilevartaita, kesäkurpitsaa, terttutomaatteja, paprikan ja sipulinipun. Voiteluun rypsiöljyn ja seesamiöljyn seosta. Mausteeksi suolaa ja mustapippuria myllystä. Niin ja oli siinä vielä kesäkurpisoille makua antamaan Hunt´sin barbequekastikkeen jämät ;-) On muuten se Hunt´s vähän liian mietoa mun makuun, joten seuraavan satsin teen kyllä omatekoista!



...ja jälkiruoaksi hieman niitä omia pieniä taideteoksia.

Macaron-leivoksia leideille ja tähderuokaa leipurille

|

Perjantaina menevät toimitukseen ensimmäisen tilaustyönä tehdyt macaron-leivokset. Joukko leidejä kokoontuu sampanjan ja minun macaronieni kera istumaan iltaa. Ei silleen mitään paineita... ;-) Tänään aloitin punaisilla kuorilla ja huomenna jatkan vielä parilla muulla värillä. Täytteiden suhteen mulle annettiin vapaat kädet, joten otan kaiken ilon irti tästä hetkestä. Ihan mahtavaa! Kuoret onnistuivat muuten taas täydellisesti!

Tässä kun on vähän muutakin tekemistä kuin kokata itselleen iltasafkaa, niin otin käyttöön eilisestä grillauksesta yli jääneen lenkin pätkän, salaatin ja kasvikset. Mä en yleensä suosi noita teollisia makkaroita, mutta koska niitä eilisen grillausvieraan jäljiltä jäi pätkä, niin miksei sitä söisi pois. Lisäksi paloittelin kesäkurpitsan jämät samaan pannuun paistumaan.

Paistinpannuun rypsiöljyä ja hiven seesamiöljyä. Lenkin pintaan ristiikkäisviillot ja paistumaan. Kun lenkit alkavat olla melkein sopivan ruskistuneita ja lämpimiä, lisää pannulle kesäkurpitsat ja paista ne kauniin värisiksi. Maista kesäkurpitsat suolalla ja hyppysellisellä Provence-mausteseosta ja vaikka tuoreella timjamilla. Lautaselle myös kyytipojaksi kunnon sinappia. Minun tapauksessani Auran, sekä coleslaw:ta. Tämän aterian kanssa maistuu kotimainen Keisari Münchener-olut.

Helppoa ja nopeaa!

Sunnuntai-illan äijäruokaa

|


Aivan upea aurinkoinen sunnuntaipäivä! Otin päivän tehtäväksi veneen pinnan hiomisen ja lakkaamisen. Lakkakerroksia tosin tarvitaan ainakin neljä, mutta joskushan sekin pitää aloittaa. Ka hiominen on se kaikkein ikävin osuus. Ja kuinkas kävikään... kun piti aloittaa lakkaaminen, niin tajusin, ettei ohennetinneriä löydy mistään. Olisiko se sittenkin jäänyt veneelle samperi sentään! No siitä sitten matkaamaan Vuosaareen veneelle, jossa se ei tietenkään ollut. No tulipa haettua ainakin uusi merikortti veneeltä kotiin, että saa siirrettyä siihen vanhasta merkintöjä. Tinnerikin löytyi sitten kotoa verkkovarastosta. Ainakin sain ulkoiltua hetken kauniissa kesäsäässä ja pinnakin tuli lakattua ensimmäisen kerran retken päätteeksi!

Onneksi olin varannut iltaa varten jo lauantaina kunnon entrecote pihvin Wotkinsilta. Jääkaapista löytyi eilisiä keitettyjä uusia perunoita ja nopsaan väsäsin coleslaw:n tutun ohjeen mukaan. Varhaiskaalista tehtynä se on entistä parempaa!

Ei muuta kuin grilli kuumaksi ja hommiin. Entrecoten sivelin Hunt´sin Original Barbecue -kastikkeella, jonka terästin vielä itsejauhetulla chilillä, mustapippurilla ja suolalla. Perunoille mausteeksi riitti hiven suolaa ja Herbes de Provence -maustetta.

COLESLAW
1/2 varhais- tai valkokaali
3 porkkanaa
2 dl majoneesia
1/2 dl valkoviinietikkaa
1 rkl sokeria
suolaa
pippuria

Suikaloi kaaliohuiksi suikaleiksi, raasta porkkanat joukkoon. Sekoita muuta ainekset keskenään kastikkeeksi ja lisää kasvisten joukkoon. Anna maustua huoneenlämmössä puolisentuntia tai kunnes kaali on pehmentynyt. Maista ja tarjoile grilliruoan lisukkeena.
Ruokablogilistan kärjessä

Napolin tuliaisia ja matkamuistoja

|

Leipätyössäni on se hyvä puoli, että pääsee silloin tällöin myös matkustelemaan ja kokemaan muidenkin maiden keittiöiden antimia. Olen tehnyt näitä matkoja jo kaksikymmentä vuotta ja olen maistellut yhtä sun toista paikallista herkkua.

Oma periaatteeni on, että kun viet jotain omasta maastasi isännille, niin saat ehkä vastalahjaksi jotain heiltäkin. Tapa tuli Leafin ajoilta, jolloin oli helppo vielä makeisia meniäisiksi. Monet isännät eivät osanneet odottaa mitään ja olivat todella ilahtuneita huomaavaisuudesta. Minähän olin asiakas, eikä minun olisi mitään tarvinnut tuoda. En sinänsä koskaan odottanut mitään edes saavani vastalahjaksi. Minusta se vain oli kaunis ele. Tuntuu että samalla olen tehnyt hieman hyvää Suomikuvalle. Meitä kun pidetään hieman juroina ja sosiaalisesti rajoittuneina (kuvaus sopiikin minuun kuin nenä päähän).

Gentin keskiaikainen keskusta,
jossa itse aina asuin matkoillani.

Noilla matkoilla minut on mm. tutustutettu perinpohjin belgialaiseen olut-ja ruokakulttuuriin. Kävin Gentissä varmaan kolmekymmentä kertaa 10 vuoden aikana. Belgia onkin ollut lähellä sydäntäni siitä lähtien. Upea kaupunki ja ihmiset. Belgialainen suklaa ja vohvelit sekä käsittämättömän rikas olutkulttuuri.

Muutama viikko sitten piipahdin taas Napolissa. Siellä tuliaisiani osataan jo odottaa vesi kielellä. Ei uskoisi, että italialaisten sydämeen voi päästä suomalaisella suklaalla, muuta niin vain kävi. Olen joka kerta vienyt paikalliselle emännälleni Fazerin suklaata ja he ovat olleet aivan ihastuksissaan.



Läksiäislahjaksi sain aivan upeita Sfogliatelle-leivonnaisia. Ne ovat tyypillisiä Napoilin alueen leivonnaisia. Paikallisia variaatioita on paljon, mutta se tunnetuin versio on lehtitaikinasta simpukan malliseksi muotoiltu, ricottatäytteinen herkku. Alkuperäinen resepti on peräisin 1700-luvulta Santa Rosan luostarista Conca dei Marinista Salernon maakunnasta.



Jouluna käydessäni sain Napolista viemisiksi valtavan Family Size Panettonen. Sitä olikin sitten hauska kuljettaa läpi Euroopan lentokenttien kaikkine tiukkoinen koneen vaihtoineen. Mutta kakku oli sen vaivan arvoinen!

Ruokablogilistan kärjessä

www.ideakeittio.fi

Yksinkertainen on kaunista

|

Perjantai ja viikonloppu. Siihen lisätään vielä kaunis aurinkoinen kesäilta, terassi ja grilli. Olisi sääli pilata kokonaisuus jollain valmiiksi marinoiduilla roiskeläppäpihveillä, tai ylipäätään keinotekoisilla mauilla.

Kaunis kesäilta vaatii konstailematonta kesäruokaa: puhtaita makuja kauden vihanneksista ja puhdasta suomalaista lihaa. Tällä kertaa omaa suosikkiani hevosen sisäfilettä.




Grilliossä kypsyi tänään kesäkurpitsaa, uuden sadon punasipulia sekä terttutomaatteja. Ne eivät kaipaa mausteeksi muuta kuin oliiviöljyn ja seesamiöljyn sekoitusta sekäsuolaa ja mustapippuria tuoreeltaan myllystä.  Hevosen fileen sivelin kauttaaltaan öljyllä ennen paistamista. Kaasugrillissä 140 g pihvit kypsyivät n. 8-10 minuutissa välillä käännellen. Päälle suolaa mustapippuria ja tarjolle laitettaessa balsamicokastiketta. Itselläni annoksessa valkotryffelibalsamicoa.

Kyytipokana etelä-australialaista Yellow Tail Shirazia. Viini joka harvemmin on jättänyt toivomisen varaa.

Kesän keittoklassikko

|
Nyt on se aika, jolloin ensimmäiset uuden sadon perunat, sipulit ja porkkanat saapuvat kauppoihin ja toreille. Nyt jos koskaan on tämän klassikkon aika, joka tuo kirjaimellisesti kesän kielelle.



Kesäkeitto taitaa olla asia jota joko rakastaa tai vihaa. Niille jotka vihaavat, kyse taitaa enemmänkin olla huonosta kokemuksesta. Kesäkeiton voi nimittäin pilata tekemällä sen koulukeittiön tapaan pakastevihanneksista. En itsekään tiedä juuri iljettävämpää, kuin keitetty, pakastettu ja uudelleen lämmitetty kukkakaali. Tuoreet raaka-aineet ovat tämän herkullisen keiton salaisuus. En edes muista milloin tätä viimeksi itse tein, mutta onneksi tytär osasi pyytä sitä tekemään.

Muistan tapauksen vuosien takaa, jolloin tytär vielä pystyi syömään kalaa. Hän sanoi minulle, että tee taas isä sitä hyvää lohikeittoa, jossa on niitä oikeita vihanneksia. Oli ilmeisesti saanut juuri sitä pakastevihanneksista keitettyä versiota. Ei ihme, että lapset oppivat inhoamaan tiettyjä ruokia, kun ne pääsääntöisesti tehdään koulukeittiöissä vähän sinnepäin. Ja kotona ei välttämättä osata laittaa tai arvostaa oikeaa ruokaa senkään vertaa.

Perusresepti on Hesarista, mutta lisäsin omaan keittooni mm. rakunaa ja pitkää pippuria mustapippurin sijaan.

KESÄKEITTO
400 g uusia perunoita
250 g porkkanoita
pieni kukkakaali
sokeriherneitä palkoineen
kevät sipulia
8 dl vettä
3 kokonaista pitkää pippuria (pepe lungo)
1 tl suolaa
7 dl maitoa
2 rkl vehnäjauhoja
persiljaa
rakunaa

Pese ja harjaa perunat ja porkkanat puhtaiksi. Lohko perunat, pilko porkkanat ja pane ne kiehumaan suolaveteen pippurien kanssa. Lyhennä kukkakaalin kantaa. Murra käsin kaalin kukinnosta kauniita, pieniä paloja. Lisää kukkakaali, kun perunat ja porkkanat ovat kiehuneet viisi minuuttia. Keitä vielä viisi minuuttia ja lisää herneet ja pienitty sipuli. Kun vihannekset ovat lähes kypsiä, lisää maito, johon on sekoitettu vehnäjauhot. Kuumenna ja koristele persiljalla ja rakunalla.

Suven suussasulavin perunasalaatti ja kesäkanojen munia

|
Jos alkaa jossain vaiheessa tympäistä perinteinen uuden perunan, sillin ja voin pyhä kolminaisuus, niin kokeilepa tätä herkullista lämmintä salaattiversiota. Ruokaisa salaatti syntyy kauden tuoreimmista perunoista, yrteistä ja saa rapeaa suutuntumaa siemenistä. Kaiken kruunaa kirpeä kastike.



Sain ohjeen serkultani viime kesänä ja sitä on tullut jo valmistettua muutamaan otteeseen. Tällä kertaa salaatin kanssa tarjolla kylmäsavulohta. Muista muuten aina poistaa se ruskea pahalta maistuva rasvaosa kun tarjoilet lohta. Se osa lohessa myös pilaantuu kaikkein herkimmin. Näistä lohiviipaleista se olikin jo asianmukaisesti poistettu.

SUVEN PERUNA-SIEMENSALAATTI (lämmin)
1 kg pieniä uusia perunoita
1 tl suolaa keitinveteen
1/2 prk kapriksia
50 g purjoa
kourallinen erilaisia tuoreita yrttejä (esim. rucolaa, basilikaa, rakunaa, persiljaa, timjamia)
1/2 dl seesaminsiemeniä
3/4 dl auringonkukansiemeniä
80 g pinjansiemeniä

Kastike:
1/2 dl oliiviöljyä
1/4 dl valkoista balsamiviinietikkaa tai valkoviinietikkaa
1 rkl sinappia (esim. Auran tai Dijon)
2 tl sokeria
1,5 tl suolaa myllystä

Pese perunat kuorettomiksi ja keitä suolavedessä napakan kypsiksi. Suikaloi purjo ja hienonna yrtit. Sekoita keskenään kastikeainekset. Puolita kypsät kuumat perunat ja lisää kaikki ainekset ja lopuksi kastike. Sekoita ja maista. Sopii tarjottavaksi niin kalan, lihan kuin makkarankin kanssa tai vaikka ihan sellaisenaan.


Minua muuten odotti aamulla mystinen purkki työpöydällä. Lähempi tarkastelu paljasti kivan yllätyksen: työkaverin kesäkanojen munimia ihka aitoja maalaismunia. Taatusti vapaita ja luomuja! Oikein sormet syyhyää päästä valmistamaan niistä kaikkea hyvää! Itselleni olli uusi tieto, että näin tuoreita munia ei kannata keittää, koska kuori irrottaa mukanaan suuren osan valkuaistakin. Ehkäpä kokeilen vaikka uppomunia ekaa kertaa elämässäni.

Minne mahtavat kesäkanat joutua kesän jälkeen. Yhden entisen kolleegan lapset ihmettelivät aikanaan, minne heidän kesäkanansa olivat hävinneet. Kolleega oli sanonut, että lensivät päivällä etelään kun syksykin on tulossa. Tosiasiassa tiput olivat jossain ihan muualla... ja maistuivat kuulema ihan hyviltä talvipakkasilla.

Kesän ensimmäiset raparperipiiraat

|
Sain duunikavereilta taannoin raparperintaimen, jonka urhoollisesti istutin yläkerran terassille suureen ruukkuun. Vähän arvellutti, miten mahtaa pärjätä, mutta alkoihan tuo virkistyä. Ja mitäpä sitä ihminen muuta alkukesästä halajaa uusien perunoiden lisäksi kuin raparperipiirasta. Ohjeita on maailma täynnä, mutta päätin kokeilla Hesarin herkullisen tuntuista versiota.



Sen verran pieni se taimi kuitenkin vielä on, ettei siitä paria vartta enempää herunut mun leipomuksiin. Eipä hätiä mitiä, sillä kaupasta saa lisää.

Kaikki ei sitten mennytkään ihan niinkuin Strömsössä. Piiras itsessään onnistui vallan mainiosti, mutta päälle tulevan marengin kanssa kävi hassusti. Ohjeessa marengin paistoaika on 10-15 minuuttia hieman alemmalla lämmöllä kuin itse piirakka. Olin toki alentanut lämmön ja vaihtanut jopa ylälämmölle, mutta ilmeisesti jopa liian pienelle. 10 minuutin jälkeen ei marengille ollut tapahtunut juuri mitään, joten lisäsin hieman lämpöä ja pistiin kelloon lisää minuutteja. Mulla sattui keskittyminen uunin seuraamisen suhteen herpaantumaan juuri niinä kriittisinä minuutteina, ja niinhän siinä kävi, että kun kello kilahti, niin uunista pukkas jo vähän liiankin rapeat tuoksut. Ei nyt kummonkaan ihan piloille mennyt, mutta lähellä oli. Sen verran meni marenki yli, että siihen tuli sellainen keitetyn kanamunan maku.


Epäonninen versio, mut piti ottaa kumminki kaunis kuva.

Syötiin kuitenkin kokeilukappale pois ja tänään tehtiin uusi ja entistäkin maukkaampi, napakympin suoritus! Täytyy sanoa, että yksi parhaita koskaan tekemiäni raparperipiiraita. Suosittelen.
Marengille suosittelen sitten 150 lämpöä ja 10 minuuttia riittää antamaan kyllin väriä marengin pinnalle.

RAPARPERIPIIRAS
125 g margariinia tai voita
½ dl sokeria
1 keltuainen
3 ½ dl vehnäjauhoja (noin 200 g)
2–3 rkl kylmää vettä

Täyte:
½ l raparperinpaloja
½ dl sokeria
1 rkl perunajauhoja

Marenki:
3 valkuaista
1 dl sokeria

1. Sekoita pehmeä rasva ja sokeri keskenään. Lisää keltuainen ja vehnäjauhot. Hämmennä joukkoon kylmä vesi. Anna rauhoittua viileässä 20 minuuttia ennen kuin vuoraat pyöreän paistovuoan.

2. Sekoita kulhossa raparperipalat, sokeri ja perunajauhot. Kaada vuokaan ja paista piirasta 200 asteessa 20–25 minuuttia.

3. Valmista sillä aikaa marenki: vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää sokeri ja jatka vatkaamista. Ota piiras uunista ja levitä marenki pinnalle.

4. Laske uunin lämpöä hieman ja paista piirasta noin 10–15 minuuttia eli niin kauan kuin marenki saa väriä. Tarjoa haaleana kahvin kera.


Naposteltavaa sardinialaisittain

|
Grilliruokaa odotellessa on mukava napostella jotain pientä hyvää oluen tai vaikka sangrian kera. Tämä luomulastu resepti on saanut vaikutteita Sardiniasta, jossa perinteistä pane carasauta syödään samalla tavalla lämmitettynä oliiviöljyn kera.



LUOMU LASTUJA SARDINIALAISITTAIN
1 pss Chipsters Merisuola Luomu Lastuja
0,5 dl hyvää oliiviöljyä
oksa rosmariinia

Laita perunalastut laakeaan uuninkestään astiaan ja lämmitä uunissa niin, että lastut lämpiävät. Lämmitä pienessä kasarissa oliiviöljy jonka joukossa on rosmariinin oksa. Kaada öljyä lämpimien perunalastujen päälle ja tarjoile heti.

Nyt rillataan!

|

Kuten jo aiemmin kerroin, voitin Weberin Q200 kaasugrillin sopivasti grillikauden kynnyksellä. Tänään päätin sitten oikein kunnon grilliruoan makuun kun päätin kokeilla ekaa kertaa itsetehtyä grillikylkeä. Tänään oli koulujen päättäjäispäivä ja luontoäiti oli päättänyt laskea lämpötilan mukavasti 11 asteeseen, siivitettynä melko navakan tuulen kera. Mutta sehän ei meikäläistä pidättele.


Minulla on asiakkaana Chipsters Oy, jolle teemme sekä mainontaa että pakkauksia. Asiakas on ollut kevään lanseerauksista niin innoissaan, että lahjoitti minulle signeeratun Michael Björklundin Lähiruokaa-keittokirjan kiitokseksi. Michael on ollut tiivissä yhteistyössä Chipstersin kanssa vuosikaudet. Täytyy sanoa, että kirja on yksi keittokirjakokoelmani helmi. Upeita lähiruokareseptejä ja inspiraatiota sivu toisensa jälkeen.

Tartuin siis oikopäätä herkullisen näköiseen hunajaglaseeratun paahtokyljen reseptiin. Salaisuus on esikypsennyksessä ja sen jälkeen hunajaglasyyrin kanssa grillauksessa. Tein itseasiassa keittoliemestä oman muunnoksen ja glasyyrissakin on omaa muunnosta, koska kaikkia raaka-aineita ei ollut omassa kaapissa. Mutta siinähän ruoanlaiton taika juuri piilee - voi halutessaan soveltaa rajattomasti mielensä mukaan.




Lisukkeiksi valitsin grillattua kesäkurpitsaa, paprikaa, keitettyjä maissintähkiä sekä klassikko grillattavaa: tuorejuustotäytteisiä pekoniin käärittyjä herkkusieniä. Tällä kertaa tosin thai-vaikuttein.


En ole vuosikausiin pystynyt grillaamaan kunnolla. Edellinen grilli oli joku onneton Tefalin sähkögrilli, joka tuskin lämpeni tarpeeksi edes makkaroiden paistamiseksi. Weberin kanssa alkaa tässä huushollissa ihan uusi aikakausi! Kesällä kuuluu nauttia grilliruoasta ja kauden parhaista antimista. Paahtokylki valmistuu helposti myös uunissa.



HUNAJAGLASEERATUT BABY RIBSIT

1,5 kg kylkiriviä
2 keltasipulia
2 valkosipulin kynttä
pieni nippu tuoreita yrttejä: timjamia, persiljaa, rakunaa, rosmariinia
1 tähtianis
4 maustepippuria
2 laakerinlehteä
2 rkl suolaa
vettä

Hunajaglaseeraus:
2 dl juoksevaa hunajaa
2 rkl mietoa chilikastiketta
1/2 dl tummaa siirappia
1/2 dl vahvaa kahvia
1/2 tl suolaa

Kiehauta ainekset ja jäähdytä.

Omassa versiossani korvasin chilikastikkeen 1/4 tl:lla chilijauhetta ja kahvin 1 rkl:lla pikakahvijauhetta. Lisäksi 0,5 dl vettä ja 1 rkl Worcestershire-kastiketta. Suolaa laitoin 2 tl.

Kuori ja paloittele sipulit ja valkosipulin kynnet. Kiehauta vesi, suola ja mausteet. Keitä liha pehmeäksi eli n. 20 minuuttia. Nosta kylkirivi liemestä.

Kuumenna uuni 175 asteeseen. Nosta jäähtynyt kylkipala uunipellille ja sivele kastikkeella. Paahda n. 15 minuuttia tai grillaa kunnres pinta saa kauniin värin. Sivele paistamisen aikana kastikkeella.

THAI-KATKARAPUHERKKUSIENET

8-10 suurta herkkusientä
8-10 siivua hyvää pekonia (tuplamäärä jos siivut ovat pieniä)
180 g maustamatonta tuorejuustoa
100 g katkarapuja
2 tl limemehua
1/4 tl green curry tahnaa
suolaa
valkopippuria

Hienonna sulaneet katkaravut ja yhdistä tuorejuustoon yhdessä mausteiden kanssa.
Poista herkkusienistä jalat ja koverra tarvittaessa myös hieman lakin sisältä. Täytä sienet juustotäytteellä ja kääri pekonisiivu sienen ympäri. Grillaa molemmin puolin, kunnes pekoni on rapeaa.

Maissintähkät olivat kaupan valmiita kypsiä versioita. Grillauksen jälkeen ne maistuvat parhaimmilta voisulan kanssa.

Post Signature

Post Signature