Joulun makupaloja 2012

|
 
Takana on yksi elämäni upeimmista jouluista, jota vietettiin pitkästä aikaa kotona Suomessa. Viimeiset kaksi joulua Zurichissä olivat nekin upeita, mutta kyllä joulu Suomessa on aina omanlaisensa.

Perinteisiä joulun tuoksuja: appelsiinia ja neilikkaa

Kaikki on valmista joulun tulla. Purkeissa on Ekbergin Turun piparkakkuja ja Sprünglin pikkuleipiä.
Kuvun alla Honoldin suklaakonvehteja


Jouluumme kuuluu erottamattomasti kauniisti koristeltu kuusi ja paljon kynttilöitä. Tänä jouluna jouduimme tyytymään vain kolmimetriseen kuuseen, koska tavanomaista nelimetristä ei ollut tarjolla. Viimeksi sellainen noudettiin Lahdesta saakka. Mutta sitäkin kauniimpi oli tämä kuusiyksilö. Yläkerrassa on myös oma kuusi, ihan samalla tavalla koristeltu.

Aika ottaa rennosti ja nauttia hyvää glögiä ja uunituoreita joulutorttuja


Ja tietysti jouluumme kuuluu paljon hyvää ruokaa ja juomaa. Se lienee sanomattakin selvää. Tapana on suunnitella jokaisen päivän syömiset hyvissä ajoin ja tehdä kattavat ostoslistat sen mukaan. Helpottaa kummasti suhaamista kaupoissa.

Joulun perinteiset laatikot ja luomukinkku


Tuossa välipäivinä töissä käydessäni juttelin työkaverin kanssa siitä, miten sitä koko aaton laittaa illan ruokia ja sitten H-hetken tullen on jo itse niin täynnä sitä kaikkea, ettei ruoka juuri maistu. Työkaverini Marjaana sanoikin, että hänen äidillään on sanonta: "Emäntä on kynsistään kylläinen". Se pitää kyllä niin paikkansa. Valmiiseen pöytään mennessä ruoka maistuu paremmin.

Pukki toi tänä vuonna erityisen paljon sveitsiläistä suklaata, joten sitä on nautittu yllinkyllin. Erityisen ihania olivat käsin tehdyt suklaapäälysteiset kirsikat. Paketeista paljastui mm. Honoldin, Sprünglin, Läderachin ja Thomas Müllerin käsintehtyjä suklaamestariteoksia.

Ja nautittiinpa meillä historian ensimmäinen lipeäkala-ateriakin. Parempi puolisko oli lupautunut maistamaan, koska hänkään ei koskaan ollut aiemmin sitä syönyt. Ja hyvin maistui. Sitä tullaan varmasti valmistamaan seuraavinakin jouluina.

Kokosin tähän pieniä välähdyksiä joulusta 2012.

Kiitos kaikille lukijoille tästä vuodesta. Herkullista vuotta 2013 toivottaen,
Kulinaari


Siskolta lahjaksi saatua mallasleipää, smetanaa, muikunmätiä ja sipulihaketta
 
Tunnelmaa isolta kirkolta Tapaninpäivänä
 
Sininen hetki Seurasaaresta
 
Saunatonttu lämmitteli joulusanaa ahkerasti.
Kokeilussa olivat myös eukalyptuksesta ja tammesta tehdyt vastat.
 

Mallasleipää smetanaa, lasimestarinsilliä sekä suolakurkkua.
 
Bliniä muikunmädillä
Kuohkean samettista sipulikeittoa.
http://kulinaari.blogspot.fi/2012/03/kevaan-ensimmaiset-artisokat.html

Fetakuorrutettua lipeäkalaa.
http://kulinaari.blogspot.fi/2012/12/lipeakala-joulun-perinneruoka-uudella.html
 
Uuniomenaa vaniljavaahdolla.
 
 

Luomukinkku Schnitzel

|

Jäikö joulusta kinkkua vielä jäljelle? Jos perinteinen versio ei enää uppoa, niin kokeile tätä reseptiä. Erinomainen ruoka vaikkapa uuden vuoden illalliselle. Tämän kanssa maistuu esimerkiksi Suomenlinnan panimon Bitter-olut. Vallan mainio uusi tuttavuus!
http://www.panimo.com/tuotteet/80-spithead-bitter.html

LUOMUKINKKU SCHNITZEL
luomukinkkusiivuja
1-2 munankeltuaista

1 pss Chipsters Luomu Lastu Merisuola -luomuperunalastuja
kirkastettua voita
kasviöljyä
Leikkaa kypsästä kinkusta paksuhkoja siivuja. Vatkaa munien rakenne rikki ja kaada seos lautaselle. Murskaa Luomu Lastut tukevan muovipussin sisällä. Käytä apuna vaikkapa kaulinta. 

Kostuta kinkkusiivut ensin munaseoksessa molemminpuolin ja sen jälkeen Luomu Lastu murskassa, niin että pintaan jää kunnon kerros perunalastumurskaa. 

Paista kuumalla pannulla nopeasti pintaan kauniin kullankeltainen väri. Nauti haluamiesi lisukkeiden kera. 

Voit halutessasi lisätä perunalastumurskaan myös pippuria ja muita mausteita.




Luomukinkkua Luomuperunalastukuorrutuksella

|
 
Tänä jouluna ajattelin kokeilla hieman uudenlaista kuorrutusta kinkulle perinteisen korppujauhotuksen sijaan. Kotimainen parin kilon luomukinkku oli jo hommattu ajoissa. Tuon suurempaa ei tähän talouteen kannata hankkia, koska hyvä kun tuonkaan saa tuhottua.

Kinkku siis lämpiämään huoneenlämpöön hyvissä ajoin. Uuni kannattaa laittaa melko miedolle lämmölle, varsinkin tällaisen pienen kanssa. Itse paistoin kinkun 150 asteessa. Sisälämpötila oli 75 astetta. Paiston jälkeen kinkku saa levähtää hetken ja sitten poistetaan verkko ja kamara.

LUOMUPERUNALASTUKUORRUTE KINKULLE
150 g Chipsters Luomu Lastuja (merisuolamaustettuja)
1 kanamuna
0,5 dl Auran sinappia

Lämmitä uuni 250 asteeseen ja laita ylälämmölle. Laita perunalastut paksuun muovipussiin ja murskaa pieneksi jauheeksi esimerkuksi kaulinta apuna käyttäen. Murskaan saa jäädä hieman isompiakin palasia, koska se antaa mýös kinkulle kivaa ulkonäköä.

Riko muna kulhoon ja vatkaa sen rakenne rikki. Lisää sinappi ja sekoita tasaiseksi massaksi.
Sivele seosta paksulti kinkun pintaan. Painele kinkun pinnalle perunalastumurskaa tasaiseksi kerrokseksi. Kuorrutta uunissa kunnes pinta saa kauniin värin.

 

Kanelinen löylyvesi

|


Hieman ruoanlaiton ulkopuolelta tämä "resepti":
Hyvä ja helppo tapa tuoda hieman joulun tuoksua ja tunnelmaa myös joulusaunaan on kanelinen löylyvesi. Meillä saunatuoksuille on muutenkin oma pienempi kiulu ja kauha. Laita kanelitanko kiuluun (mielellään teräs) tai käytä erillistä kuumuutta kestävää astiaa. Kaada kanelitankojen päälle n. 5 dl kiehuvaa että ja anna tekeytyä n. tunti. Kun viskaat kanelivettä kiukaalle tai laitat vuolukiviseen löylynhenkeen, niin hieno kanelin aromi leviää saunaan.

Meillä aromina on käytetty myös single malt viskiä. Loraus löylyveteen tekee saunomisesta ihan uudenlaisen elämyksen. :-D Seuraavaksi kokeiluun tulee suosikkimausteeni tähtianis.


Vaniljainen tiikerirapupasta

|
Tämä eksoottiselta kuulostava pasta-annos sopii erinomaisesti alkuruoaksi. Salaisuus piilee vaniljaöljyssä, joka antaa hienon maun. Inspriratiiona toimi ranskalaisen Ladureén konditorian keittokirja.

VANILJAÖLJY
1,5 dl oliiviöljyä
1 vaniljatanko
pieni kannellinen lasipurkki

Kaada öljy purkkiin. Halkaise vaniljatanko ja kaavi veitsenkärjellä siemenet. Lisää siemenet öljyyn ja sekoita hieman. Sulje kansi tiiviisti ja anna maustua parikin päivää.

VANILJAINEN TIIKERIRAPUPASTA
200 g tuorepastaa
suolaa
vettä

6-8 tiikeriravunpyrstöä
kasviöljyä
tuoretta timjamia
2 -3 rkl vaniljaöljyä
suolaa & mustapippuria myllystä

Sulata ravut, halkaise kuori, niin että saat poistettua suolen. Jätä kuitenkin kuori paikoilleen.
Kiehauta vesi, lisää suolaa ja keitä tuorepasta al dente kypsyyteen muutama minuutti. Valuta hyvin.
Kuumenna pannulla rypsi- tai oliiviöljyä ja paista siinä nopeasti ravunpyrstöt kypsiksi. Mausta suolalla.

Kokoa annos syvälle lautaselle annostelemalla keko pastaa ja asettele sille kauniisti ravunpyrstöt. Rouhi päälle hieman mustaapippuria. Lusikoi päälle vaniljaöljyä ja koristele tuoreella timjamilla.
Nauti hyvän Chabliksen kera.


 

Äidin paras maksalaatikko

|
Äitien parhaat: maksa- ja porkkalaatikko uunituoreina


Juuri parahiksi joulun alla löytyi kauan kadoksissa ollut äitini maksalaatikkoresepti. En lapsena koskaan suostunut koskemaankaan muuhun kuin tähän äidin tekemään versioon. Nuorempana tein sitä itsekin, mutta sitten resepti hävisi muuttojen yhteydessä. Samoin se hukkuin äidiltäkin jossain vaiheessa. Onneksi mummolta löytyi vielä vanha keittokirja, josta ohje on alunperin otettu. Nyt on taas joulu hitusen verran parempi parempi tässä kodissa! Ja pöytään tehdään myös porkkanalaatikkoa perinteisellä reseptillä.
 
ÄIDIN PARAS MAKSALAATIKKO
2 dl riisiä ( puuroriisiä )
7,5 dl vettä
1 tl suolaa
0,5 litr. maitoa
1 muna
1 sipuli
50 g voita, margariinia tai öljyä
250g - 350g jauhettua naudanmaksaa
1,5 dl rusinoita ( voi jättää pois jos ei tykkää rusinoista )
3 rkl siirappia
0,5 tl inkivääriä
0,25 tl valkopippuria
suolaa
meiramia
Keitä riisi suolavedessä, valuta. Lisää riisiin kylmä maito. Ruskista sipuli. Lisää seokseen muna , sipuli ja maksa. Lisää mausteet ja siirappi. Kaada seos voideltuun uunivuokaan. Pinnalle voi- tai margariininokareita tai vähän öljyä.
Seoksesta pitää tulla löysää ja hyvin maustettua. Laatikko paistetaan 160 asteisessa uunissa noin 1,5 tuntia. Älä laita laatikkoa liian kuumaan uuniin, se juoksettuu.
Tarjoile puolukkasurvoksen kanssa.
 
Itse laitan maksalaatikkoon myös aina hieman voisulaa.

Vielä kun olisi se sama alkuperäinen valkoinen, sienikuvioinen elmalivuoka, johon tuo maksalaatikko aina tehtiin.

Lipeäkala - Joulun perinneruoka uudella tavalla

|
Fetakuorrutettua lipeäkalaa ja salaattia
Alkusyksystä sain tehtäväkseni suunnitella pakkaukset Chipstersin uusille lipeäkalapakkauksille. Lipeäkala tuntuu jakavan mielipiteet jyrkästi ja minulla ei ennestään ollut mitään kokemusta kyseisestä tuotteesta. Tartuin toimeen siis avoimin mielin. Tutkiessani jo markkoinoilla olevia tuotteita ja varsinkin reseptejä, huomasin niiden olevan melko vanhahtavan oloisia ja värittömiä. Herkullisuus huusi poissaolollaan. Keitetyt perunat, valkokastike ja maustepippuri tuo minullekin vähän tunkkaisen maun suuhun. Pakkauksissa halusin korostaa ennenkaikkea sitä, että hyvällä, modernilla reseptillä ja lisukkeilla lipeäkalasta saa upeaa tarjottavaa joulupöytään.

Projektissa oli mukana myös ruokastylisti Midi Vuorela, joka loihti reseptit ja stailasi annokset sekä valokuvaaja Katri Kapanen, joka ikuisti annoskuvat.

Studiolla sitten kokkailtiin, koottiin annoksia ja maisteltiin. Ja minä ihastuin! Ymmärrän kyllä, jos jollekin lipeäkalan rakenne ei nappaa, mutta mausta en löydä mitään moitteen sijaa - ainakaan näillä resepteillä.

Laitan tässä kaksi suosikkireseptiäni. Lisää voi katsoa osoitteesta http://www.chipsters.fi/fi/ajankohtaista/herkuttele-lipeakalalla-modernilla-tavalla

Kokeile ja takaan että ihastut!




Pehmeänkirpeä sitruuna-timjamikastike tekee lipeäkalasta varsinaisen juhlaruoan.


LIPEÄKALAA JA SITRUUNA-TIMJAMIKASTIKETTA
1 pkt (noin 1 kg) Chipsters Lipeäkalaa
 Valmista lipeäkala pakkauksessa olevan ohjeen mukaan.
 
Sitruuna-timjamikastike:
5 dl vettä
1 kalaliemikuutio
4 timjaminoksaa
1 pieni sipuli pilkottuna
8 kokonaista valko- tai mustapippuria
pieni inkiväärinpalanen
1 pienen sitruunan kuoriraaste ja mehu (= 2 tl kuoriraastetta, 1/2 dl mehua)
2 tl sokeria
2 1/2 rkl vehnäjauhoja
2 rkl voita tai margariinia
1 dl kuohukermaa vaahdotettuna
pikku ripaus kurkumaa
suolaa
valko- tai mustapippuria

Pane vesi, liemikuutio, timjamit, sipulipalat, pippurit ja inkivääri kattilaan. Keitä haihduttaen kunnes jäljellä on puolet (2,5 dl) lientä. Siivilöi ja kaada liemi takaisin kattilaan.
Sekoita sitruunankuoriraaste ja -mehu, sokeri sekä vehnäjauhot ja lisää seos liemeen hyvin sekoittaen. Kuumenna kiehuvaksi koko ajan sekoittaen ja anna kastikkeen hautua miedolla lämmöllä poristen 3-5 minuuttia. Lisää rasva.
Vatkaa kerma pehmeäksi vaahdoksi ja sekoita se ja ripaus kurkumaa kastikkeeseen.
Tarkista maku, mausta suola- ja pippuriripauksella tarvittaessa. Riivi tuoreita timjaminlehtiä kastikkeen pinnalle.

Annoksessa lisäksi
Tilliperunakuutiot: keitä perunakuutiot suolalla maustetussa vedessä ja valuta. Mausta voinokareella tai öljytilkalla ja tillisilpulla.
Hunajaporkkanat: mausta keitetyt porkkanat hunajalla.


LIPEÄKALAA FETAKUORRUTUKSELLA
1 pkt (noin 1 kg) Chipsters Lipeäkalaa
 
Kuorrutus:
100 g fetajuustoa
100 g juustoraastetta
1 dl tuoreyrttejä silputtuna (esim. basilika, oregano, persilja)
4 valkosipulin kynttä murskattuna
3/4 dl pinjansiemeniä tai pähkinärouhetta
 
Salaatti:
1 ps vihreää salaattimixiä
1 punasipuli ohuina viipaleina
1 keltainen paprika suikaleina
12 kirsikkatomaattia halkaistuina
12 oliivia
merisuolahiutaleita
mustapippuria
oliiviöljyä
balsamicosiirappia

Avaa pakkaukset ja kuivaa lipeäkalapalojen pinta talouspaperiin.
Valitse uunivuoka johon kalapalat sopivasti mahtuvat, voitele vuoka ja siirrä kalapalat vuokaan.
Murenna fetajuusto kulhoon. Lisää juustoraaste, yrttisilppu, murskatut valkosipulin kynnet ja pinjansiemenet tai pähkinärouhe. Sekoita hyvin. Jaa täyte kalapaloille ja taputtele se kalan pintaan kiinni.
Paista uunissa 175 asteessa 20-25 minuuttia.

Valmista salaatti ja jaa se lautasille. Mausta merisuolahiutaleilla, mustapippurilla, oliiviöljyllä ja balsamicosiirapilla. Nosta kuorrutetut kalapalat päälle.
 

Lipeäkala tai livekala on keskiajalta periytyvä ruokalaji, jota syödään erityisesti jouluna. Se on perinteisesti ollut kuivattua turskaa, joskus myös seitiä tai koljaa (kapakalaa). Nykyisin Suomessa ja Ruotsissa kaupattavasta lipeäkalasta 99 prosenttia on kuivattua molvaa, kun taas Norjassa käytetään vieläkin 90-prosenttisesti turskaa. Syynä molvan käyttöön Suomessa on se, että 1970-luvun loppupuolella turskakannat ehtyivät Pohjois-Norjan vesialueilta. Tällöin kalastusta siirrettiin etelämmäksi, jossa oli paljon molvaa.
Kala pehmitetään liottamalla emäksisessä lipeävedessä. Reagenssina on käytetty koivutuhkasta valmistettua potaskaa, jolla saadaan miedompi maku kuin natriumhydroksidilla. Perinteisesti kapakalan on annettu liota 3-7 päivää emäksisessä liuoksessa, jolloin se pehmenee ja sen proteiinit alkavat dekomposoitua. Lipeäkalan ei saa antaa liota liian pitkään, sillä tällöin sen rasvat alkavat saponifioitua ja maku pilaantuu. Pehmennyt lipeäkala pestään juoksevassa kylmässä vedessä huolellisesti ja pakataan. Pakattu lipeäkala säilyy noin 2-3 kk.
Kaupoissa myytävä kala on käyttövalmista sellaisenaan. Kalaa ei pitäisi enää huuhdella juoksevan veden alla, vaan halutessa sen voi pikaisesti huuhtoa kastamalla kylmään veteen ennen keitinveteen laittamista. Lipeäkala keitetään (nykyisin helpoimmin mikroaaltouunissa) ja tarjotaan valkokastikkeen, maustepippurin ja imelletyn perunalaatikon kanssa. Norjalaiset söivät vuonna 2001 lipeäkalaa 2055 tonnia. Portugalilainen perinneruoka bacalhau muistuttaa suuresti lipeäkalaa.
Lipeäkalan maku on hyvin mieto, ja siksi mausteena käytetään pippuria. Koska kapakala säilyy erinomaisesti, keskiajan kuljetus- ja säilytysolosuhteissa lipeäkala on ollut oiva proteiininlähde. Etenkin katolisena aikana, kun paaston aikana ei saanut syödä lihaa, se oli arvostettu ruokalaji. (Lähde: Wikipedia)

Kermainen lohisoppa

|
 
Tämä kermainen ja lämmittävä lohikeitto on helppo ja nopea valmistaa. Erinomainen arkena työpäivän jälkeen tai vaikka hiihtoretken päätteeksi.

400 g lohifilettä
2 rkl voita
1 l kala- tai kasvislientä
4 kiinteää perunaa
2 porkkanaa
pala palsternakkaa
pieni pala juuriselleriä
2 kevätsipulia
tuoretta tilliä
tuoretta ruohosipulia
3 laakerinlehteä
2 pitkää pippuria
tai 6 kokonaista mustaapippuria
muutama kokonainen valkopippuri
ripaus provencale-maustetta
1-1,5 dl kuohukermaa
ripaus kurkumaa

Kuori ja kuutioi juurekset. Hienonna tilli ja leikkaa kevätsipuli renkaiksi. Kannattaa pyytää jo kauppiasta poistamaan nahka lohifileestä. Kuutioi lohifile sopiviksi suupaloiksi. Ota isohko kattila ja sulata siinä voi. Lisää juureskuutiot ja freesaa hetki. Lisää kala- tai kasvisliemi, pippurit, yrttimauste ja laakerinlehdet. Anna kiehua hiljalleen, kunnes juurekset ovat miltei kypsiä eli n. 15 minuuttia.
Lisää kevätsipuli, tillisilppua ja lohipalat keiton joukkoon ja kääntele varovasti keiton sekaan. Lisää kerma ja kurkuma. Hauduta n. 5-8 minuuttia kannen alla, eli kunnes lohipalat ovat kypsyneet. Älä keitä.

Aseta tarjolle lämmitetyille lautasille ja koristele ruohosipulilla ja tillillä. Lohikeiton kera maistuu hyvä tuore ruisleipä ja oikea voi.

Illallinen "Täydellä sydämellä" osa 3

|
Ja nyt on aika räjäyttää pankki ja tarjoilla myös jälkiruoka Top Chef Akseli Herlevin tapaan. Sanottakoon, että tämän kokonaisuuden tekeminen tuotti pitkästä aikaa aivan suunnatonta mielihyvää. Eikä pelkästään siksi, että oma kulta oli mukana sitä ideoimassa ja valmistamassa, vaan myös siksi, että mukana oli aivan uusia raaka-aineita, makuja ja valmistustekniikoita. Siksi juuri rakastan ruokaa ja sen valmistamista. Koko ajan pääsee yllättämään ja ylittämään itsensä jos vain haluaa.



ROMMI-SUKLAAKAKKU
1 dl luomu rusinoita
2,5 dl tummaa rommia
440 g tummaa suklaata
220 g suolatonta voita huoneenlämpöisenä
3,5 dl sokeria
6 kananmunaa
2,5 dl vehnäjauhoja
2,5 dl mantelijauhetta
1,5 dl maitoa
ripaus suolaa

Koristeluun: kermavaahtoa, tummaa kaakaojauhetta, rommirusinoita

Liota rusinoita hyvässä rommissa mielellään yön yli. Esilämmitä uuni 190 asteeseen. Vuoraa reilunkokoinen irtopohjavuoka leivinpaperilla. Sulata suklaa vesihauteessa. Vatkaa voi ja sokeri kuohkeaksi vaaleaksi vaahdoksi ja lisää sitten munat yksitellen, huolellisesti vatkaten joka munan jälkeen. Lisää sitten joukkoon sulatettu suklaa, jauhot, mantelijauhe, maito, rommi, rusinat ja ripaus suolaa. Sekoita tasaiseksi taikinaksi.
Paista uunin alatasolla 190 asteessa 45 minuuttia, laske lämpö sen jälkeen 160 asteeseen ja jatka kypsennystä vielä 15-20 minuuttia. Anna jäähtyä rauhassa. Tarjoile esimerkiksi kermavaahdon ja hyvän espresson kera.

Kakun tekoon liittyy sen verran tarinantynkää, että kaupassa ollessamme pyysin parempaa puoliskoa hakemaan sen tarvittavan rommin Alkosta. Sanoin vain, että tarvitaan se kolmisen desiä tummaa rommia. Tuloksena oli tykki 23-vuotiasta guatemalalaista Ron Zacapa -rommia. Myönnettäköön, etten ole ikinä maistanut niin pehmeän makuista rommia. Tuohon ei kehtaa kyllä kokista laittaa joukkoon jäiden ja sitruunan kera.

Ja rusinat jätimme suosiolla pois itse taikinasta, koska itse en voi sietää rusinoita missään ruoassa. Ne jätettiin sitten vain koristeeksi ja "naposteluun". Suklaasta sen verran, että kannattaa panostaa siihenkin jonkin verran tällaisessa kakussa. Itse käytin 200 g Fazerin Premium leivontasuklaata, jonka kaakaopitoisuus on 70 % ja loput 240 g saman sarjan 54 % tummaa suklaata.

Upean täyteläinen kakku, jossa kallis rommikin pääsi oikeuksiinsa. Ja oivallinen päätös hienolle illalliselle.

Illallinen "Täydellä sydämellä" osa 2

|
Pohjoisafrikkalaista karitsa karetta, paprikabulguria ja fenkoli-sitruunasalaattia
 
Tänään on aika päästä käsiksi Akseli Herlevin innoittaman illallisen pääruokaan lisukkeineen. Valmistelut aloitettiin jo edellisenä iltana, koska karitsankareiden piti maustua mausteöljyssä yön yli.

POHJOISAFRIKKALAINEN KARITSAN KARE
2 karitsan kyljysriviä
tai ulkofileetä
suolaa

mausteseos:
1 tl juustokuminaa
1 tl kanelijauhetta
1 tl kardemummajauhetta
1 tl kuminajauhetta
1 tl chilijauhetta
3 rkl rypsiöljyä

Jauha tarvittaessa mausteet hienommiksi. Itse jauhoin morttelissa kuminansiemenet, kardemumman sekä chilihiutaleet.
Kuumenna mausteseoksen ainekset kattilassa öljyn kanssa. Jäähdytä. Hiero mausteöljyseos lihan pintaan ja marinoi mielellään yön yli.


Esilämmitä uuni 180 asteeseen. Kuumenna paistinpannu kuumaksi, mausta lihat suolalla ja paista minuutti per puoli. Laita uuniin noin 5-10 minuutiksi tai kunnes liha on medium (sisälämpötila 58 astetta). Ota pois uunista ja anna vetäytyä lämpimässä paikassa tai folioon käärittynä n. 10 minuuttia.
Leikkaa ja tarjoile.

PAPRIKABULGUR
2 punaista paprikaa
2 dl bulguria tai couscousia kypsänä
2 rkl manteleita
4 rkl oliiviöljyä
2 rkl korintteja
1 rkl marinoitua sitruunankuorta (ohje alempana)
2 rkl hienonnettua persiljaa
suolaa ja pippuria myllystä
1 sitruunan mehu

Paahda kokonaisia paprikoita välillä käännellen 200 asteisessa uunissa grillivastusten alla. Peitä ne sen jälkeen kelmun alle kulhoon n. 30 minuutiksi. Tällä tavoin saat niistä helposti kuoret pois.
Kuori paprikat, poista siemenkodat ja suikaloi ne.
Keitä bulguri kypsäksi suolalla maustetussa vedessä, valuta ja jäähdytä.
Paahda mantelit kuivalla pannulla ja rouhi.
Lämmitä pannussa oliiviöljyssä bulguri, korintit, mantelit, paprikat, sitruunankuori ja persilja. Mausta suolalla, pippurilla ja sitruunamehulla.

Täytyy sanoa, että tämä lisäke on kerrassaan upean makuinen ja sopii varmasti muunkinlaisen lihan ja kalan kumppaniksi. Miksei jopa kevyeksi lounaaksi.

Mikä ihmeen bulgur?
Bulgur tai bulgurvehnä on vehnästä valmistettuja suurimoita. Bulguria valmistetaan muun muassa Turkissa eteläisessä Anatoliassa, Syyriassa, Pohjois-Irakissa, Libanonissa, Palestiinassa ja Israelissa. Bulguria käyttävät muun muassa turkkilainen ja muut Välimeren alueen keittiöt sekä Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kansat. Bulgurin käyttö on levinnyt siirtolaisten mukana Eurooppaan ja Amerikkaan, joissa bulgurista on tullut trendikäs vaihtoehto riisille ja lyhyelle pastalle.
Bulgur tarkoittaa sananmukaisesti murskattua vehnää, mutta sen valmistusprosessi on monimutkaisempi kuin tavallisen murskatun vehnän: Jyvät esikeitetään ja kuivataan tai paahdetaan. Bulguria voidaan käyttää kuskusin ja riisin tapaan. Se on libanonilaisen tabouleh-salaatin ja kibbehin oleellinen raaka-aine.
Bulguria on eri karkeusasteita kuten
  • kokonainen bulgur
  • karkea bulgur
  • keskikarkea bulgur
  • hieno bulgur
Bulgur sisältää enemmän mineraaleja ja vitamiineja kuten B-vitamiineja, K-vitamiinia, fostoria, rautaa, mangaania ja proteiinia kuin vaihtoehtoiset elintarvikkeet  riisi, pasta tai kuskus. Rikkaan ravintoarvopitoisuutensa ansiosta bulgur on suositeltava vaihtoehto terveellistä tai kasvisruokavaliota noudattaville. (lähde Wikipedia)

FENKOLI-SITRUUNASALAATTI
Marinoitu sitruunakuori:
1 suuri sitruuna
1/2 dl vettä
1/2 dl sokeria

2 fenkolia
3 rkl oliiviöljyä
1/2 dl hienonnettua ruohosipulia
sitruunamehua
suolaa ja pippuria myllystä

Pese ja kuori sitruunasta kuoret. Koeta saada mukaan niin vähän valkoista osaa kuin mahdollista. Suikaloi kuoret mahdollisimman ohuiksi siivuiksi. Kiehauta pienessä kasarissa vesi ja sokeri, kunnes seos muuttuu miltei siirappimaiseksi. Kiehauta kuoret toisessa kasarissa kolme kertaa siten, että vaihdat aina veden. Tällä tavalla saat kuorista kitkeryyttä pois. Lisää kuoret sokeriliemen joukkoon ja siirrä syrjään jäähtymään.

Leikkaa fenkolista kanta ja verret pois. Suikaloi mahdollisimman ohueksi siivuksi. Mandoliini on tässäkin jälleen korvaamaton apuväline. Sekoita suikaleet kulhossa oliiviöljyn, ruohosipulin ja sitruunankuorien kanssa. Mausta sitruunamehulla, suolalla ja pippurilla.

Tämä salaatti on myös kertakaikkisen upea uusi tuttavuus. Todella raikas ja erikoinen maku, jota miellään alkaa yhdistellä mm. ankan seuraksi.

Tuota marinoitua sitruksenkuorta näin taannoin myös Laura Calderin yhdessä reseptissä. Kyseessä oli Duck a l'Orange, jota tullaan kokeilemaan tässä ihan piakkoin.

Eiköhän tässä ollut pureskeltavaa tälle illalle. Ensi kerralla sitten jälkiruokaa...
 

Illallinen "Täydellä sydämellä" osa 1

|
 
Viikonloppuna valmistimme illallisen pelkästään Top Chef Akseli Herlevin "Täydellä sydämellä" resepteistä. Aivan kertakaikkisen mahtava ateriakokonaisuus siitä muodostuikin!
Tosin oli aika hämmentävää huomata osan ohjeista olevan suoraan mm. libanonilaisesta keittiöstä sellaisenaan otettuja reseptejä. No mikäpä siinä... tuleepahan edes tuota kautta tutummaksi suurelle yleisölle.


Aloitetaan sarja tietysti alkuruoasta.

PEKONIIN KÄÄRITYT, GRILLATUT KAMPASIMPUKAT JA CHORIZOÖLJYÄ
Chorizoöljy:
100 g chorizomakkaraa
1 dl rypsiöljyä

10 viipaletta pekonia
10 kampasimpukkaa
suolaa ja pippuria

Lisäksi:
hammastikkuja

Pilko chorizo pieniksi paloiksi kattilaan, lisää öljy ja keitä keskilämmöllä 5 minuuttia. Jäähdytä.

Kääri pekoniviipale kampasimpukan ympärille ja lukitse hammastikulla, mausta suolalla ja pippurilla. Grillaa kuumassa grillissä parilalla n. 2 minuuttia per puoli tai kunnes kampasimpukat ovat melkein kypsiä. Poista hammastikut ennen tarjoilua. Lusikoi päälle chorizoöljyä.
Kypsennyksen voi tehdä yhtä hyvin myös liedellä kuumalla paistinpannulla.

Jotenkin itsestä tuntui, että tuo pekoni on jopa vähän turha elementti. Jäi aika pehmeäksi, eikä tuonut rakenteellisesti mitään lisää. Ensi kerralla kokeilemme ilman sitä ja lisäämme päälle myös niitä rapsakoita chorizonpalasia. 

Libanonilainen ilta

|
Taannoin Zurichissä vieraillessani tutustuin ensimmäistä kertaa libanonilaiseen keittiöön paikallisessa Le Cèdre-ravintolassa. Parempi puolisko saikin synttärilahjaksi "yllättäen" Salma Hagen The Lebanese Kitchen -keittokirjan (Phaidon), joka on mainio perusteos sikäläiseen ruokakulttuuriin.

Edessä oli vain valinnan vaikeus annosten suhteen. Vähän niinkuin monesti ravintolassakin. Tällä kertaa piti vain katsoa, että raaka-aineet olisivat sellaisia, joita olisi saatavilla Helsingisssä. Tosin onhan Kallio täynnä etnisiin ruokiin erikoistuneita marketteja ja niihin tulikin tutustuttua kerrankin kunnolla. Suosittelen muuten oikein lämpimästi pientä löytöretkeä oman ruoanlaiton mukavuusalueen ulkopuolelle. Noista kaupoista löytyy ihan uusia maailmoja ja raaka-aineita.



Omalle illalliselle valikoitui lammasta ja saksanpähkinä-sahramiriisiä. Lisäksi klassikkoruokia, kuten tabboulia ja hummusta.

LAMMASTA JA SAKSANPÄHKINÄ-SAHRAMIRIISIÄ
8 lampaan kyljystä
2 rkl oliiviöljyä
100 g rouhittua saksanpähkinää
2 tl kirkasta hunajaa
1/4 tl chilihiutaleita
1 tl fenkolinsiemeniä
1 sipuli hienonnettuna
175 g basmatiriisiä
600 ml kuumaa kasvislientä
hyppysellinen kokonaista sahramia kevyesti murskattuna
1/2 tl kurkumaa
100 g herneitä
2 rkl tuoretta minttua hienonnettuna
suolaa ja pippuria myllystä

Kuumenna uuni 150 asteeseen. Sivele kyljykset öljyllä ja mausta suolall ja pippurilla. Lämmitä paistinpannu ja ruskista kyljykset molemmin puolin nopeasti minuutin ajan. Siirrä kyljukset uunivuokaan ja paahda 1 tunti, kääntäen kyljykset 30 minuutin jälkeen.
Sillävälin ota uuninkestävä pannu ja paahda saksanpähkinöitä minuutin ajan. Sekoita joukkoon hunaja sekä chilihiutaleet. Laita pannu uuniin lampaan seuraksi 10 minuutiksi kuivumaan. Poista pähkinäseos uunista ja anna jäähtyä hieman. Lämmitä paistinpannu ja lisää sille fenkolinsiemenet. Paahda hetki kuivalla pannulla, jotta aromi alkaa irrota siemenistä. Laita siemenet syrjään lautaselle ja lisää samalle pannulle oliiviöljyä ja sipulihake. Kuullota hitaasti 7-8 minuuttia, kunnes sipuli saa kauniin värin. Lisää riisi ja sekoittele minuutin ajan. Lisää kasviliemi pieninä annoksina kokoajan sekoittaen. mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita joukkoon fenkolinsiemenet, saksanpähkinät, sahrami
ja kurkuma. Kiehauta ja laske sitten lämpöä ja hauduta 10-15 minuuttia kannen alla, kunnes neste on imeytynyt riisiin ja se on sopivan kypsää. Lisää herneet ja anna lämmetä. Lopuksi lisää hienonnettu minttu. Tarjoile kyljysten kera.

Tabboulista jäi vehnä kokonaan pois, mutta lopputulos oli ihan herkullinen silti.


Tabbouli-salaatista tuli kertaheitolla meidän suosikki. Reseptin Bulgurvehnää ei löytynyt etsimälläkään, joten se jäi nyt pois. Myöhemmin sen kanssa tärppäsi Stockmannilla.

TABBOULI
20 kpl kirsikkatomaatteja
175 g bulgurvehnää tai couscousia
1 iso nippu persiljaa hienonnettuna
1 kurkku kuutioituna
4 kevätsipulia hienonnettuna
1 vihreä paprika hienonnettuna
3 tuoretta mintunoksaa hienonnettuna
1 sitruunan mehu
2 tl suolaa
100 ml oliiviöljyä

Paloittele tromaatit ja laita valumaan lävikköön. Kypsennä bulgurvehnä tai couscous kannen alla kuumassa vedessä n. 15 minuuttia. Pakkauksessa löydät tarkemmat ohjeet. Laita vehnä harsokankaan sisään ja purista pois kaikki mahdollinen vesi.
Sekoita yhteen persilja, kurkku, kevätsipuli, paprika ja lisää kulhoon myös minttu ja vehnä. Lopuksi lisää valutetut tomaatit. Sekoita keskenään sitruunamehu, suola ja oliiviöljy. Lisää kastike salaattiin ja sekoita hyvin.


Hummus on yksi arabialaisen keittiön perusreseptejä. Se on kikherneistä ja seesamitahnasta (tahini) valmistettu tahna, joka tarjoillaan oliiviöljyllä, valkosipulilla ja sitruunamenulla maustettuna aterian ohessa. Olen tässä reseptissä jo ottanut huomioon tiettyjä säätöjä aineiden määriin. Mm. valkosipulia oli alkuperäisessä reseptissä puolet liikaa ja tahinin määrää olen lisännyt. Nämä ovat makuasioita ja kannattaa itse etsiä sopiva sekoitussuhde.

HUMMUS
400 g säilöttyjä kikherneitä
1-2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
4 rkl tahinia (seesamitahnaa)
0,5 dl kikherneiden lientä (tai vettä)
1/2 sitruunan mehu
1 tl merisuolaa
hyvää oliiviöljyä pinnalle
25 g paahdettuja pinjansiemeniä koristeluun.

Valuta kikherneet ja huuhtele eriotyisen huolellisesti kulmällä vedellä. Laita kikherneet, valkosipuli ja tahini tehosekoittimeen ja soseuta tahnaksi muutaman minuutin ajan. Lisää sitten hieman sitruunamehua, liemi tai vesi, merisuolaa ja jatka soseutusta, kunnes saat hyvin tasaista tahnaa. Sitruunamehua kannattaa lisätä pienissä erissä ja maistella välillä, ettei lurahda liikaa.
Laita hummus tarjoiluastiaan, pirskottele päälle hyvää oliiviöljyä ja paahdettuja pinjansiemeniä.

Hummus maistuu aterian yhteydessä ja vaikkapa leivän päällä.



 

Hirveä puolukkakastikkeella ja Pommes Anna

|
Laura Calder antoi jälleen kerran idean launtai-illallisen lisukkeeksi. Upea ranskalainen Pommes Anna perunaklassikko. Pääraaka-aineeksi valikoitui kaupassa tuore hirven sisäfile. Kun piti valita poron sisäfileiden ja hirven välillä, otimme sitä jota saa harvemmin. Ja onhan se kauden herkkua.

Kuva manipuloitu ;-)


Sanottakoon tässä sen verran, että lihan valmistus ei mennyt ihan niinkuin Strömssössä... Osittain oma vika, kun luotin vain kaupasta saamaani ohjeeseen hirvenlihan paistamisen suhteen. Mutta siksi kai sitä asiakas kysyy, kun ei tiedä. No enpä luota enää pelkästään kauppiaiden ohjeisiin. Meni siis file tällä krtaa vähän turhan kypsäksi, mutta syömäkelpoista se nyt kutakuinkin oli vielä.

Hirven kanssa valmistin muunnelman taannoin tekemästäni karpalokastikkeesta, tällä kertaa puolukasta. Tuli muuten yksi parhaista koskaan tekemistäni kastikkeista.

POMMES ANNA
voisulaa
1,4 kg perunaa
5 dl kuohukermaa
kourallinen tai pari hienonnettua timjamia ja rosmariinia
suolaa ja pippuria myllystä

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Pese perunat hyvin ja siivuta ne hyvin ohuiksi viipaleiksi. Suosittelen mandoliinin käyttämistä, niin siivuista saa tasakokoisia. Laita perunasiivut kulhoon likoamaan kerman sekaan hetkeksi. Voitele sopiva uunivuoka ja levitä siihen perunaviipaleita kerroksittain. Lisäile yrttisilppua ja mausteita välillä.
Kermaa ei laiteta mukaan enempää, kuin mitä perunopihin on tarttunut. Lopuksi peitä pinta voidellulla leivinpaperilla. Laita päälle paino, joka painaa pinta tasaisesti. Paista 1-1,5 tuntia. Anna jäähtyä hetki ennen kuin kumoat kakun ja leikkaat siivuiksi.
Annoksen voi koristella vaikkapa hienonnetulla lipstikalla.


HIRVEN SISÄFILE (Ravintolakoulu Perhon ohje)
1 kokonainen hirven sisäfile
kirkastettua voita
suolaa ja pippuria myllystä

Ota liha lämpimään vähintään tunti ennen paistamista. Lämmitä uuni 125 asteeseen. Kuumenna voi pannulla ja paista fileen pintaan kauttaaltaan kaunis väri. Kypsennä uunissa kunnes sisälämpötila on 45 astetta raaka, 54-55 astetta medium ja yli 60 astetta kypsä. (tosin olen nyt oman kokemukseni mukaan hieman skeptinen noistakin astemääristä). Mausta file suolalla ja pippurilla ja anna levähtää n. 8-10 minuuttia folioon käärittynä. File viipaloidaan sopiviksi pihveiksi.

Jatkan tämän kypsennysasian tutkimista ja palaan asiaan varmasti tuonnempana. :-)

PUOLUKKAKASTIKE:
1 salottisipuli
1 valkosipulinkynsi
1 rkl kirkastettua voita
2 dl punaviiniä
1 dl vettä
1 dl sokeroitua puolukkasurvosta (tai tuoreita kokonaisia)
2 rkl fariinisokeria tai tummaa siirappia
1 tl riista- tai häränfondia
rouhittua mustapippuria tai 1 kokonainen pitkäpippuri
suolaa myllystä

Kuori ja hienonna molemmat sipulit ja kuullota voissa kattilassa. Lisää punaviini, vesi, puolukat, fariinisokeri/siirappi, fondi ja mustapippuri. Keitä niin, että nesteestä on jäljellä 2/3. Siivilöi ja tarkista maku, lisää maun mukaan suolaa tai fariinisokeria. Kastiketta voi hauduttaa vielä hieman kokoon jos se tuntuu ohuelta.



Alkuruoka nautittiin upeaa simpukkakeittoa. Hakaniemenhallissa oli niin mehevän kokoisia tanskalaisia sinisimpukoita, ettei kertakaikkiaan voinut vastustaa!

Ruokaa rillumarei-meiningillä

|
 
Ennen viimeisimmän Bondin näytöstä varasimme hetken hyvälle ruoalle ja suuntasimme ravintola Savottaan Aleksanterinkadulle. Iloiseksi yllätykseksi meidät ohjattiinkin sisäpihan kautta PikkuSavotan puolelle kämppätupaan, jonka oma sisäänkäynti sijaitsee Sofiankadulla. Kuten ravintola itsekin sivuillaan sanoo: PikkuSavotassa astut menneen ajan kämppätunnelmaan niin tiiviisti, että sijainti keskellä Helsinkiä unohtuu. Olen aina itse pitänyt Savotan konseptista autenttisine astioineen kaikkineen. PikkuSavotassa erityisesti sykähdyttivät aidot vanhat Arabian lautaset entisen himokeräilijän mieltä.


Piippuleimat löytyy asiallisesti lautasista


Jotenkin koko paikka henkii sellaista hyvää positiivista energiaa, eikä vähiten henkilökunnan toimesta. Meillekin osui aivan mahtava tarjoilija, joka todentotta valoi uskomattoman hyvän tunnelman koko aterialle. Suomalaisuus on hyvällä tavalla läsnä ja tänne toisin ehdottomasti myös ulkomaalaiset ystäväni nauttimaan aitoa suomalaista ruokaa. Paikalla olijoista yli puolet oli ulkomaalaisia seurueita. Kaikki olivat silminnähden tyytyväisiä kokemaansa ja maistamaansa.

 
Illallinen aloitettiin Suursavotalla, johon kuuluu lajitelma parhaita suomalaisia alkupaloja puulankulla: puolukkagraavattua nieriää, kylmäsavustettua mahtikalaa ja äikeäjuuri -kastiketta, presidentin kaviaaria ja kananmunaa, savulammasta, karhumeetwurstia, mehevää poroa Savotan tapaan, salaattia ja marinoitua punasipulia, Toinin metsäsienisalaattia, Peltolan blue-sinihomejuustoa, perinteistä rosollia kastikkeella, käsintehty karjalanpiirakka munavoilla sekä keitettyjä pottuja.
 
Annos oli meille kahdelle jaettuna juuri sopiva alkuruoka.
 
 
Pääruokia tilasimme kaksi, jotka sitten jaoimme.
Mittamiehen poroeväs: Poron sisäpaistia, savustettua puikulaperunamuusia ja karpalokastiketta sekä
Saihun muikut: Kirnuvoissa rapeaksi paistettuja muikkuja, pottumuusia, mummon kurkkuja ja tillivoisulaa.
 
 
Poroeväs oli todella mureaa lihaa ja kastike oli mukavan mauskas lisä. Muikut nyt on aina yhtä hyviä! Muimmon kurkut oli mainion kirpakka lisäke tähän klassikkoon.
 
Jälkiruoan jätimme väliin tällä kerralla, vaikkakin listalla on mm. Savotan kuuluisaa Sisu-jäätelöä.
Ennen lähtöä otimme kuitenkin snapsit ja tuttuun tapaan läksijäisiksi saa mukaan rasian Sisu-pastilleja.
 
 
 

Muuttokaaosta, savukampelaa ja karpaloankkaa

|
 
Tässä on pakon saneleman tullut pikkuisen taukoa tähän blogikirjoitteluun. Kun kaksion verran tavaraa saapuu jo valmiiksi täyteen kotiin (ja varsinkin keittiöön), niin siinä menee aikansa ennenkuin kaikki löytää paikkansa tai lähtee eteenpäin muiden iloksi. Tässä oli ainakin se hyvä puoli, että tuli omat kaapit viimeinkin inventoitua ja siivottua. Tytär sai samalla itselleen täydet varusteet tulevaan omaan keittiöönsä. Vaikkakin siihen nyt vielä on pari vuotta aikaa...

 
Hyvää ruokaa on kumminkin tehty koko ajan. Niitä tässä pitää alkaa blogailla kun aikaa ja energiaa taas on.
Viimeisin illallinen aloitettiin herkullisella savukampelalla, joka löytyi yllättäen Itiksen Cittarin kalatiskiltä. Siihen lisukkeeksi vähän pariisinperunoita ja timjamilla maustettua Beurre Blanc -kastiketta. Aivan upeaa!!
 
 
Pääruokana ankkaa, tälläkertaa hieman erilaisella twistillä - karpalokastikkeella.
Lisukkeena toimi loistavasti Beluga-linssit.

ANKKAA KARPALOKASTIKKEELLA
1 ankanrintafilee per syöjä.
suolaa ja musta- ja Jaavanpippuria myllystä

Anna ankanrinnan lämmetä huoneenlämmössä n. 20 minuuttia. Tee nahkaan ristikkäisviillotus ja hiero viiltoihin myllystä suolaa ja pippuria.

Laita fileet kylmälle paistinpannulle nahkapinta alaspäin ja laita levy lämpenemään kohtalaiselle lämmölle. Anna fileiden paistua, kunnes nahan alla oleva rasvakerros on sulanut ja nahka on rapeaa ja kauniin ruskeaa. Jos tuntuu että nahka palaa ennen sitä, alenna lämpöä. Ota fileet pannulta sivuun ja kaada rasva siivilän läpi erilliseen astiaan. Muista varoa rasvan roiskumista, sillä ankanrasva on järjettömän kuumaa ja jättää pysyvät palovammat. Jos pannu jää kovin kuivaksi, lisää hieman sulaa ankanrasvaa pannulle ja paista fileet toiselta puolelta n. 5-8 minuuttia kosta riippuen. Ota fileet pannulta ja kääri alumiinifolioon lepäämään n 8 minuutiksi.

Ota fileet foliosta ja siivuta kukin hieman vinottain. Lihan tulisi olla hieman punertavaa ja fileen sisältä selkeästi lämmin. Asettele yhden fileen siivut per annos. Viimeistele karpalokastikkeella ja kokonaisilla karpaloilla.

Karpalokastike:
1 salottisipuli
1 valkosipulinkynsi
1 rkl kirkastettua voita
2 dl punaviiniä
1 dl vettä
1 dl karpaloita + kourallinen koristeluun
2 rkl fariinisokeria tai tummaa siirappia
1 tl riista- tai häränfondia
rouhittua mustapippuria tai 1 kokonainen pitkäpippuri
suolaa myllystä

Kuori ja hienonna molemmat sipulit ja kuullota voissa kattilassa. Lisää punaviini, vesi, karpalot, fariinisokeri/siirappi, fondi ja mustapippuri. Keitä niin, että nesteestä on jäljellä 2/3. Poista pitkäpippuri ja soseuta sauvasekoittimella ja tarkista maku, lisää maun mukaan suolaa tai fariinisokeria.

Tämä sama karpalokastike sopii myös riistan seuraksi.

Road trip Switzerland 1

|
Syyskuun puolivälissä pyrähdin minilomalle toiseen kotikaupunkiimme Zurichiin. Tosin niissä merkeissä viimeistä kertaa, koska parempi puolisko muuttaa takaisin töihin Suomeen. Olo oli tietysti vähintäänkin haikea, sillä Zurichin koti oli mielettömän ihana, puhumattakaan kaupungista itsestään. Mutta pääsehän sinne aina takaisin.



Lomalla luvassa oli minullekin yllätyksenä tullut road trip läpi suunnattoman monimuotoisen ja kauniin Sveitsin. Ja tietysti matkan varrella nautittiin myös hyvästä ruoasta, kuinkas muutenkaan.

Neuchâtel


Neuchâtelin rantabulevardia


Suuntasimme Zurichistä kohti ranskankielistä maan länsiosaa. Ensimmäinen varsinainen pysähdys oli Lac de Neuchâtelin rannalla sijaitseva idyllinen Neuchâtel. Eipä oltu koskaan moisesta paikasta kuultukaan, mutta päätimme pysähtyä rantakadun varrella olevan Beau Rivage -hotellin terassille kahville. Paikassa konkretisoitui ainakin itselleni ensimmäistä kertaa, kuinka erityyppisä Sveitsin alueet ovat. Neuchâtel on selkeästi ranskalainen kaupunkin tyypillisesti saksalaiseen Zurichiin verrattuna. Ihmiset, rakennukset, koko ilmapiiri. Myöskään alpit eivät ole niin läsnä kuin muualla.

Le Léman-järvi eli Geneve-järvi alppimaisemineen


Kahvien jälkeen matka jatkui etelään kohti Le Léman-järveä (Geneve-järvi) ja Lausannea. Alpit alkavat jo tulla mukaan maisemaan, mutta ilmasto on selkeästi välimerellisempi kuin pohjoisempana, vaikka välimatkat maassa ovat todella pienet. Tähän mennessä olimme ajelleet vasta muutaman tunnin.

 
Pysähdyimme Lausanneen lounaalle ja samalla tuli katsastettua ulkoapäin Olympia-museo. Täältähän koko nykymuotoinen urheilusirkus on saanut alkunsa. Lounaspaikaksi valitsimme Château d´Ouchyn aurinkoisen terassin järven rannalla. Lounassalaattina klassinen césarsalaatti todella hyvän paikallisen valkoviinin kera nautittuna. Koitin olla näppärä ja verestää ranskankielen taitojani tilatessa, mutta täytyy sanoa, että viinä tilatessa meni jo sanasto liian hankalaksi. Hyvää saatiin kumminkin.

 
Kylläiset matkalaiset suuntasivat järven rantaa pitkin mutkittelevaa tietä kohti itää, mutta jotain oli jäänyt uupumaan. Jälkiruoka tietysti! Sehän mentäisiin nauttimaan tietysti Montreuxin kuvankauniisiin maisemiin, kuinkas muutenkaan.

Matkan varrelle osui pieni Veveyn kaupunki, ja kuinka ollakaan, työasiat tupsahtivat mieleen väkisinkin kesken loman Nestlén kolossaalisen pääkonttorin ohi ajettaessa. No, maailman suurin elintarvikeyritys tietysti sopii tähän teemaan ;-).

Pitihän se asiakkaan päämajakin ikuistaa, kun sen kerrankin näki.
Montreuxissa pysähdyspaikkana hulppean Fairmont Le Montreux Palacen rantaterassiravintola, jossa nautittiin jälkiruokaleivokset jäätelöpallojen kera. Ja tietysti espressot.

Terassiravintolassa sai jo esimakua tulevasta...
 
 
Valitsimme kummatkin omat annokset joita sitten maistelimme ristiin. Toisessa oli suklaaleivos koristeltuna lehtikullalla ja praliinilla sekä suklaajäätelöä. Toisessa vadelmatartaletti ja vadelmasorbettia. Molemmissa paahdettuja manteleita. Oli muuten Mövenpickin jäätelöä. Mitäs muutakaan.

Mutta nyt piti jo nopeasti jatkaa matkaa. Herkutellessa oli aika kulunut kuin siivillä ja matkaa määränpäähän oli vielä kotva kuljettavana. Maisemat muuttuivat edemmäs itää kohti aina vain jylhemmiksi jai llan jo hämärtyessä laaksojen pohjilla saavuimme ajotaipaleen päätepisteeseen, Täschn kaupunkiin. Siitä eteenpäin pääsee vain junalla ja 15 minuutin jälkeen olimme perillä määränpäässämme Zermattissa!


Zermatt ja Matterhorn

Täytyy sanoa, että 4,478 metrinen Matterhorn siinä ilta-auringossa näytti niin henkeäsalpaavan hienolta, etten olisi ikinä voinut edes sellaista kuvitella etukäteen. Ja mikä parasta, näkymä aukesi myös oman hotellihuoneen parvekkeelta.



Illastimme hotelimme La Couronnen ravintolassa kokonaisena grillattua entrecotea joka tarjoiltiin kaksin eri lisukkein. Pöytämme viereen tuotiin tarjoilupöytä, jolta kummankin annos koottiin kummallakin kerralla erikseen. Hollandaisekastikkeen kanssa tosin oli hieman ongelmia, sillä se oli aivan kylmää, eikä tahtonut lämmetä kolmannenkaan takaisin lähetyksen jälkeen. Liha oli kuitenkin mainiota ja muutenkin ateria konstailemattomuudessaan varsin maistuva.

Lisukkeina röstiä, paahdettua tomaattia ja höyryttettyjä vihanneksia

Röstiä, keitettyä kukkakaalia, paistettua kesäkurpitsaa, silavoitua parsaa ja holladaisekastketta
Onnistunut päivä kruunattiin toisen hotellin viihtyisässä baarissa grapalla ja Dalvinnie-viskillä.

 

Post Signature

Post Signature