Tuoretta sen olla pitää! Hyvää uutta vuotta!

|

Mä en nyt tämän tuoreemmin tätä osaa enää kuvailla :-D
Hauskaa Uutta Vuotta kaikille lukijoille.
T: Kulinaari

Joulutunnelmia Zürichistä

|





Bahnhofstrasse jouluvalaistuksessa

Pitkä odotus palkittiin viimein ja suuntasimme joulunviettoon Zürichiin. Laukkuun oli pakattu niin paljon ruokaviemisiä Suomesta, että nippa nappa meni painorajan sisään. Yllätys yllätys... kolmesta laukustamme sitten vain yksi tuli Frankfurtin kautta perille. Ja sekin oli Venlan lumilauta. Oma laukkuni, jossa olivat kaikki elintarvikkeet, jäi matkalle. Eihän siinä muuten mitään jännitettävää olisi ollut, mutta laukussa oli pakastettuina 400g poron sisäfilettä, lanttulaatikko ja iso kiekko leipäjuustoa. Laukut tulivat viimein seuraavana iltapäivänä ja kaikki oli (ihme kyllä!!!) kunnossa. Siitä se meidän joulunvietto sitten alkoi....

Parasta sveitsiläistä konditoria- ja suklaaosaamista
edustaa 175 vuotias zurichiläinen Sprüngli.
Iltapäiväkahvit nautitaan perinteisesti siellä.
Jouluna on pakko saada omatekoista porkkanalaatikkoa. Ja vanhalla hyväksi havaitulla reseptillä ei voi epäonnistua.

ÄIDIN PORKKANALAATIKKO
3/4 kg porkkanoita
1,5 dl kermamaitoa
1,5 dl korppujauhoja
1-2 tl sokeria
1-2 kanamunaa
muskottia (hiven)
2 rkl voisulaa

Keitä porkkanat suolalla maustetussa vedessä. Soseuta, mutta ei kuitenkaan liian tasaiseksi soseeksi. Sekoita korppujauhot ja kermamaito ja anna turvota. Sekoita kaikki ainekset massaksi ja lisää vatkattu muna. Kypsennä 200 asteessa voidellussa uunivuoassa 30-60 minuuttia.

Ja tottakai hieman myös karjalanpiirakoita pitää olla... myönnettäköön, etten olekaan niitä tehnyt yli kymmeneen vuoteen. Täytyypä taas elvyttää tuokin taito.











JOULUILLALLINEN

Lohileivät

Lanttu- ja porkkanalaatikkoa
Sienisalaattia
Rosollia
Palvikinkkua
Savustettua taimenta
Karjalanpiirakoita

Poron sisäfilettä, uunijuureksia ja karpalokastiketta

Sveitsiläisiä käsintehtyjä suklaakonvehteja
espressoa

Saaristolaisleivällä smatanaa, kylmäsavulohta ja  lohemätiä



Perinteisiä suomalaisia joulumakuja

Poron sisäfilettä, uunijuureksia ja karpalokastiketta
Jälkiruoaksi sveitsiläisiä, käsintehtyjä
suklaakonvehteja ja espressoa

Operaatio jääkaapin tyhjennys

|
Hieman taas variaatiota tutusta, helposta raaka-aineesta. Illan teemana voisi olla: Operaatio jääkaapin tyhjennys (Osta liha ja muuten saa käyttää vain niitä aineksia, joita löytyy kaapeista). :-D
Erinomainen tapa siivota jääkaappi näin pitkän loman kynnyksellä!
Muistan takavuosilta jopa ruotsalaisen ruokaohjelman, jossa kokki teki yllätysvierailun jonkun kotiin ja teki ruokaa vain niistä aineista, joita sattui olemaan kaapeissa.

SATSUMA-ANKKA
ankan rintafile
suolaa
mustapippuria
jauhettua tähtianista
Ota file lämpenemään ja tee nahkapuolelle ristiviillotus. Hiero nahanpintaan ja viiltoihin mausteet. Paista normaaliin tapaan.

Marmeladin jämistä ja satsumista syntyi oiva kastike.

0,5 dl sherryä
n. 0,5 dl sitrusmarmeladia (Fortnum & Masonin Lemon & Lime marmeladia)
1 pitkäpippuri
2 satsumaa
0,5 dl appelsiinimehua
ripaus suolaa

Laita sherry, marmeladi, pippuri ja toisen satsuman hedelmäliha kiehumaan pieneen kasariin. Keitä keskilämmöllä kunnes seos on lähes siirappimaista. Lisää mehu ja suola. Maista. Anna hautua vielä hetki ja tarjoile ankan kanssa. Koristele satsuman hedelmälihalla (siis nahattomilla viipaleilla)

KASVISLISÄKE
1/2 pieni  kesäkurpitsa
1/2 parsakaali
pala makeaa paprikaa
ankanrasvaa
suolaa

Jätä pannulle hieman ankanrasvaa paistamista varten. Esikypsennä parsakaali höyrystämällä. Kuumenna pannu ja laita ensin kesäkurpitsa lohkot. Kypsennä hetki ja lisää parsakaali ja suikaloitu paprika. Kypsennä n. pari minuuttia. Mausta ripauksella suolaa.

Ankan kanssa sopii mainiosti mm. italialainen Chianti Colli Senesi 2010

Bonjour, quel merveilleux matin!

|
Välillä pitää hemmotella itseään vaikkapa oikea Petit Dejeuner (ranskalainen aamiainen), johon kuuluu ehdottomasti vastaleivottu, tuore leipä: kroissantit, patonki ja briochit. Aamuisin ranskaiset juovat hieman miedompaa Cafe au lait -kahvia, johon voi kastaa vaikka kroissanttia. Leivän kanssa nautitaan yleensä hilloa. Patonkia syödään usein voin ja mansikka- tai aprikoosihillon kanssa. Kroissantit ja briochit nautitaan pelkän hillon kanssa.

PARIISILAISET BRIOCHIT
n. 15 kpl
1/2 dl maitoa
50 g hiivaa
1/2 dl sokeria
4 munaa
1 tl suolaa
7 dl vehnäjauhoja
250 g margariinia (esim. Voimariini,
sori, mulle mitään Oivariinia ei ole olemassa...)
Voiteluun munaa

Liota kädenlämpöisen maidon joukkoon hiiva. Vatkaa vispilällä joukkoon munat, sokeri ja suola. Sekoita joukkoon käsin jauhot ja margariini vuorotellen. Sekoita taikinaa vielä vähän aikaa kaikkien aineiden lisäämisen jälkeen. Anna taikinan kohota kaksinkertaiseksi. Leivo taikinasta tanko ja jaa se 15 reilun peukalonpään kokoiseen pieneen palaan ja loput 15 isompaan palaan. Leivo kaikki palat pyöreiksi. Pane isommat palat pieniin metallisiin tai silikonisiin muffinssivuokiin. Paina kuhunkin pyörykkään peukalolla syvä kuoppa. Voitele kuoppa munalla ja pane pienempi pyörykkä kuoppaan koristeeksi. Munalla voitelu pitää pienen pyörykän paikallaan paiston aikana. Kohota briochit hyvin ja voitele munalla kauttaaltaan. Paista 200 asteessa n. 15 minuuttia. Briochit sopivat aamiaisen lisäksi myös juhlavan aterian alkupalan lisäkeleiväksi.

Pehmeä lasku jouluun

|
Parin viikon päästä karistamme Suomen tomut jouluksi ja loppuvuodeksi. Suuntana oman kullan kainalo ja Zurichin uskomattoman ihana joulutunnelma!

Kyllä... se on kauttaaltaan Swarovskin kristallein koristeltu :-D
Perinteinen joulutori päärautieaseman hallissa.
Pehmeänä laskuna ja ikävän karkoittajana päätin siis tehdä yhtä lempiruokaani. Tämä ruoka tarjoillaan perinteisesti vannikkeista (Vol-au-vent), mutta kastikkeen voi yhtä hyvin tarjoilla myös röstin, riisin tai muun lisäkkeen kanssa.

ZURICHIN VASIKKAA (4:lle)
600 g vasikan ulkofilettä tai paistia
250 g sieniä (esim. herkkusieniä tai siitakkeita)
1 sipuli ohueksi siivutettuna
15 ml öljyä
2 dl valkoviiniä
2 dl kuohukermaa
20 g voita
20 g vehnäjauhoja
suolaa
pippuria

Tee huoneenlämpöisestä voista ja jauhosta beurre manié, eli sekoita ne keskenään tahnaksi. (ohje alempana)
Leikkaa liha ohuiksi viipaleiksi. Viipaloi sienet. Ruskista viipaleet molemmin puolin nopeasti erittäin kuumalla öljytyssä padassa. Lisää sipuliviipaleet ja sienet ja ruskista hetki. Lisää valkoviini ja kerma ja beurre manié -suurus. Sekoita tasaiseksi ja anna kypsyä n. 5 minuuttia kunnes kastike sakenee. Mausta suolalla ja pippurilla. Tarkista maku.
Tarjoile esim. raikkaan salaatin ja paistetun kesäkurpitsan kera. Tämän ruoan kanssa sopii mainiosti italialainen Don Camillo Sangiovese 2010 Terre di Chieti.

VOL-AU-VENT (4:lle)
8 torttutaikinalevyä
munaa voiteluun
Sulata taikina ohjeen mukaan. Ota pyöreällä muotilla levystä kaksi ympyrän muotoista palaa. Ota toisen ympyrän keskeltä pois pala niin, että raunaa jää n. 1 cm. Laita paperoidulle pellille pohjaympyrä ja voitele munalla. Laita sen päälle tekemäsi rengas. Voitele sen pinta. Paista pakkauksen ohjeen mukaan. Anna kypsien vannikkeiden jäähtyä hieman ja leikkaa keskiosan "kansi" pois. Täytä vannike haluamallasi tavalla. Makealla tai suolaisella täytteellä.

BEURRE MANIÉ
Tämä on perus voi-jauhosuuruste, joka käy kaikkeen ruoanlaittoon keitoista kastikkeisiin. Tällä saa litkulta tuntuvan keiton hetkessä täyteläiseksi. Perussääntö on sekoittaa yhtä paljon voita ja jauhoja. Oikeaoppisesti aineet sekoitettan kädessä tahnaksi, mutta sen voi tehdä myös pienessä astiassa. Voin pitää olla täysin pehmeää. Suurus sekoitetaan hyvin kiehuvaan nesteeseen ja annetaan kypsyä 3- 5 minuuttia.

Gaudeamus igitur!

|
Työparini ja rakkaan ystäväni poikapuoli sai valkolakin ja tarjouduin tietenkin auttamaan häntä juhlavalmisteluissa. Otin kontolleni osan suolaisista tarjottavista ja ehdotin voileipäkakkuja. Ne ovat juhlavat ja helpot suurissa ja miksei pienemmissäkin juhlissa. Tietenkään ne eivät ole ihan pienitöisiä, mutta mielestäni kannattaa vähän nähdäkin vaivaa hyvän eteen.


Kylmäsavuporokakku.
Täytteenä kylmäsavu poronpaisti-ruohosipuli ja
sinihomejuusto-viherpippuritäyte
Olen näitä vuosien varrella tehnyt kerran jos toisenkin ja peruskakku syntyy melkein ulkomuistista. Halusin kuitenkin kokeilla jotain vähän uudenlaista ja löysinkin kokeilemisen arvoisen ohjeen kalakakkua varten.

Raaka-aineita hankkiessa paljastui myös karmea totuus. Ravintolavuokaa (vuokaleipää josta voileipäkakut on tähän saakka tehty) ei enää saa tavallisesta ruokakaupasta. Cittarin leipäosastonhoitajan mukaan asiakkaat ovat kiltisti siirtyneet edullisempiin paahtoleipiin. Noh... ei mikään takaisku. Paahtoleipävalikoimat ovat kuitenkin aika kattavat nykyään.

Olin siis luvannut kaksi kakkua; kulmäsavulohi- sekä kylmäsavuporokakun. Juhlijoita olisi n. 50. Normaalista kakusta syö n. 12-15 henkeä (1-1,5 cm siivua). Sovimme siis noin puolitoista kertaisista kakuista.

Perusmetodi on tehdä edellisenä päivänä täytteet ja koota kakku. Sitten kylmään yöksi vetäytymään. Seuraavana päivänä kuorrutus ja koristelu. 

Laitan tähän kokeilemani lohikakun perusohjeen. Muokkasin ohjetta hieman (kuten mulla on tapana). Lihaversion jätän omaksi "ammattisalaisuudeksi" ;-D
Täytteiden perusohje tuonnempana.



Kylmäsavulohimoussekakku
KYLMÄSAVULOHIMOUSSE
VOILEIPÄKAKKU
(15 hengelle)
n. 200 g hapankorppuja
100 g margariinia
4  rkl maitoa (kostutukseen)
Täyte:
4 liivatelehteä
300 g kylmäsavulohta
1,5 ruukkua tilliä
1 punasipuli
4 dl kuohukermaa
400 g maustamatonta tuorejuustoa
valkopippuria
2:n limen mehu (tai 1/2 dl sitruunamehua)


Kuorrutus:
200 g maustamatonta tuorejuustoa
1/2 prk rahkaa
suolaa

Vuoraa irtopohjavuoka (24-26 cm) pohja leivinpaperilla ja sivele reunat ruokaöljyllä. Murskaa hapankorput monitoimikoneessa tasaiseksi jauheeksi. Sulata margariini kattilassa ja sekoita siihen hapankorppumurska. Painele seos vuoan pohjalle tasaiseksi kerrokseksi. Kostuta sivelemällä pohjalle maitoa.

Liota liivatteet kylmässä vedessä. Hienonna lohi monitoimikoneessa. Ei liian pieneksi! Muista jättää sattumia. Hienonna tilli ja punasipuli. Vatkaa kerma vaahdoksi. Purista liivatteet kuivaksi ja sulata kuumaan limemehuun. Lisää kermavaahtoon kaikki aineet ja viimeiseksi sekoita joukkoon lime-liivateliemi. Kaada massa vuokaan ja anna hyytyä jääkaapissa kelmulla peitettynä 3-4 tuntia.

Koristeluun en anna sen enempää ohjeita, sillä tämä on SE kohta, jossa pitää päästää se luovuus irralleen. Kuorrutetta voi pursottaa pussin ja tyllan avulla mm. reunoille koristeeksi. Jos laitat kakun pinnalle esin lohiviipaleita, varaa sitä n. 100-150 g ohuina siivuina. Omassa kakussani on koristeena lohisiivuja ja kirjolihenmätiä, tomaattiruusuja, limeä sekä yrttejä.

VOILEIPÄKAKUN TÄYTE
perusohje
150 g leikkelettä (kinkku, kylmäsavuporo tms.)
100 g maustamatonta tuorejuustoa
100g sulatejuustoa
yrttejä (ruohosipuli, persilta, korianteri...)
suolaa
pippuria

KUORRUTUS
perusohje
200g maustamatonta tuorejuustoa
100 g sulatejuustoa
1 dl rahkaa
(persiljaa, piparjuurta...)

Täytettä ja kuorrutetta tehdessä kannattaa pitää mielessä tekeekö liha- vain kalakakkua. Niitä ei koskaa sekoiteta samaan kakkuun. Makumaailmat, mausteet ja koristeet valitaan pääraaka-aineen mukaan.

Täytyy sanoa, että oli taas varsin mainiota vastapainoa omalle leipätyölle. Saa tehdä ihan oman mielensä ja makunsa mukaan. Ei ole kukaan sorkkimassa muka paremmaksi. :-D

Noh.. kohta kuulee juhlavieraiden kommentit...

Ja tässä kakut in action: http://pihasauna-ja-omenapuu.blogspot.com

www.ideakeittio.fi

Delicious Xmas to me!!

|
Koska logistisesti on mahdotonta saada kaikki lahjat kuusen alle Sveitsiin parin viikon päästä, on parempi nautiskella omista lahjoista jo näin hyvissä ajoin. Jos vaikka löytyisi ideoita joulupöytään. Itsehän sitä osaa antaa itselleen ne parhaimmat yllätykset... :-D


Kirjastoni karttui taas ihanan Laura Calderin yhdellä kirjalla sekä kuuluisan lontoolaisen The Hummingbird bakery:n leivontakirjalla. Pelkkä selailu sai veden herahtamaan kielelle... Ehdottomasti kokeiltavien listalla ovat amerikkalaisherkut: Brooklyn Blackout cake, Rasberry cheesecake brownie ja rocky road bars. Lauran ranskalaisista ohjeista Bacon Cod (jos viimeinkin saisin turskan maistumaan joltain) tai Scallops in Velvet.

Palataan kokeilujen merkeissä tuonnempana...

Tässä kuitenkin hieman esimakua: Raspberry cheesecake brownie



Onnea Suomi!

|
Itsenäisyyspäivän illallinen koostuu tänään tietenkin suomalaisista mauista ja raaka-aineista. Iltaa vietetään perinteisesti sytyttämällä kaksi kynttilää klo 18 ja seuraamalla itsenäisyyspäivän vastaanottoa presidentinlinnasta. Naisten iltapukumuodin arvostelua unohtamatta!

Alkuun kotimaisesta kurpitsasta tehtyä samettista inkiväärillä ja sherryllä maustettua kurpitsakeittoa. Keitto on tällä kertaa koristeltu kurpitaöljyllä ja siemenillä.



Pääruokana tarjotaan Suomen hevosta: suomalaista hevosen sisäfilettä, uunijuureksia ja kanttarellimuhennosta.

UUNIJUUREKSET
1/2 lanttua
1/2 juuriselleriä
2 porkkanaa
0.5 dl öljyä
rosmariinin oksa
0,5 dl hunajaa
suolaa
mustapippuria

Kuori ja paloittele juurekset sopivan kokoisiksi lohkoiksi. Laita laakeahkoon uunivuokaan ja lisää öljyä, hunajaa sekä mausteet. Sekoita.
Laita 200 asteiseen uuniin n. 45 minuutiksi. Kääntele välillä kypsennyksen aikana.


KANTTARELLIMUHENNOS
0,5 l pakastekanttarelleja
25 g voita
2 salottisipulia
2 dl kuohukermaa
suolaa
valkopippuria

Kuullota sipulit voissa ja lisää kanttarellit. Kääntele hetki kasarissa ja lisää kerma ja mausteet. Anna hautua hiljaisella lämmöllä, kunnes kerma on saennut puoleen. Maista ja tarjoile.

Saksan kielikylpy

|
Venla aloitti lukion myötä myös saksan opiskelun. Alunperin uuden kielen piti olla ranska, mutta koska kakkoskoti sijaitsee Zurichissä, oli Venlan mielestä käytännöllisempää vaihtaa kieltä. Lisäksi suunniteltujen jatko-opintojen kannalta saksasta on enemmän hyötyä.
Päätimme tyttären kanssa kehittää hieman toisenlaista viikonloppu-ohjelmaa: Kaikki mahdolliset lempielokuvat katsottaisiin dvd:ltä saksaksi puhuttuina ja tekstitettyinä. Mikäs sen parempaa kielenopiskelua! Uusia sanoja ja fraaseja tuutin täydeltä. Mainittakoon, että Amadeus-elokuva sai aivan uuden ulottuvuuden kun sen katsoi ns. alkuperäiskielellä.

Tottakai teema näkyi myös lautasella. Makkarat toki hain ihan kaupasta, mutta laadusta tinkimättä. Wotkinsin valikoimista löytyi sopivasti minibratwursteja sekä Karhun Kierros-marraroita.
Itse en oikein käsitä, miksi ihmiset ostavat niitä Wilhelmi yms. jauhomakkaroita, kun tarjolla on tavaraa, joka sentään maistuu joltain.
Karhunlihaa sisältävä Karhun Kierros oli varsin positiivinen tuttavuus. Sopivasti voimakas makupari bratwurstille.

MAKKAROITA JA LÄMMINTÄ PERUNASALAATTIA
10-15 keskikokoista kiinteää perunaa
0,5 dl kapriksia
1 punasipuli
0,5 dl majoneesia
mustapippuria
suolaa

Keitä perunat kuorineen kypsiksi. Leikkaa hieman jäähtyneet perunat isohkoiksi lohkoiksi. Viipaloi punasipuli mahdollisimman ohueksi siivuksi. Mikäli käytät pieniä kapriksia, hienonna niitä hieman. Jos käytät suuria varrellisia kapriksia, poista varret ja leikkaa siivuiksi. Laita kaikki aineet kulhoon ja sekoita varovasti salaatiksi. Maista ja lisää suolaa ja pippuria tarvittaessa. Majoneesin voi korvata myös öljyllä. Hieman erilaista twistiä salaattiin saa maustamalla majoneesin esim. wasabilla.

Makkaroiden ja perunasalaatin kaverina tietysti kunnon Münchener-tyyppistä olutta. Tällä kertaa kotimaista suosikkiani Keisari Münchener Premiumia. Jos saisin todellista suosikkioluttani Suomesta, se olisi tämän ruoan kanssa belgialainen De Koninck.

Unohtamatta tietenkään sitä ainoaa oikeaa Auran sinappia.




Rapeaa balsamico-marinoitua ankkaa

|

Hyvästä raaka-aineesta saa hieman reseptiä muuntelemalla aina uusia makuelämyksiä. Ankanrinta on tästä oiva esimerkki. Perinteisen appelsiinin, suolan ja pippurin sijaan kannattaa välillä kokeilla vähän erikoisempaa makuelämystä.

RAPEAA BALSAMICO-MARINOITUA ANKKAA
4 ankanrintaa
n. 5 rkl  balsamicoa
suolaa
mustapippuria

Anna ankanrinnan lämmetä huoneenlämmössä n. 20 minuuttia. Tee nahkaan ristikkäisviillotus ja hiero viiltoihin myllystä suolaa ja pippuria. Ota laakea astia jolle rintafileet mahtuvat ja kaada sille balsamicoa, niin että pohja peittyy. Aseta rintafileet nahkapuoli ylöspäin astiaan ja anna lihan marinoitua balsamicossa 20 minuuttia. Marinointiaika jääkaapissa on 2 tuntia. Fileen tulee kuitenkin olla ennen paistoa huoneenlämpöinen.

Laita fileet kylmälle paistinpannulle nahkapinta alaspäin ja laita levy lämpenemään kohtalaiselle lämmölle. Anna fileiden paistua, kunnes nahan alla oleva rasvakerros on sulanut ja nahka on rapeaa ja kauniin ruskeaa. Jos tuntuu että nahka palaa ennen sitä, alenna lämpöä. Ota fileet pannulta sivuun ja kaada rasva siivilän läpi erilliseen astiaan. Muista varoa rasvan roiskumista, sillä ankanrasva on järjettömän kuumaa ja jättää pysyvät palovammat. Jos pannu jää kovin kuivaksi, lisää hieman sulaa ankanrasvaa pannulle ja paista fileet toiselta puolelta n. 5-8 minuuttia kosta riippuen. Ota fileet pannulta ja kääri alumiinifolioon lepäämään n 8 minuutiksi.

Ota fileet foliosta ja siivuta kukin hieman vinottain. Lihan tulisi olla hieman punertavaa ja fileen sisältä selkeästi lämmin. Asettele yhden fileen siivut per annos

-----------------------------------------------------------------------

PAISTETUT RUUSUKAALIN TERÄLEHDET
150 g ruusukaalia
kirkastettua voita, öljyä (tai tässä tapauksessa ankanrasvaa)
(suolaa)

Leikkaa ruusukaaleista kanta ja irrota terälehdet yksi kerrallaan. Ydinosan voi heittää pois. Paista nopeasti ankanrasvassa. Näin saat mukaan hyvää ankan makua. Suola ei tässä tapauksessa ole tarpeen. Käyttäessäsi voita tai öljyä voit lisätä myös suolaa.

--------------------------------------------------------------------------

MAA-ARTISOKKA PYRE
0,5 kg maa-artisokkaa
2 pientä shalottisipulia
50 g voita
0,75 dl kermaa

Kuori ja pilko maa-artisokat, kuullota kuutioitujen shalottisipulien kanssa voissa. Lisää kerma ja hauduta kypsäksi. Aja tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella tasaiseksi.

Raikas jokirapusalaatti

|
Lauantai-illallisen alkuruoaksi Venla valmisti raikkaan ja herkullisen jokirapusalaatin.


JOKIRAPUSALAATTI
1 kerä/ruukku rapeaa lehtisalaattia (esim. Romaine)
1/2 ruukkua Lollorossoa tai muuta värikästä salaattia
nippu rucolaa
n. 10 mini luumutomaattia
1/2 kurkkua
0,5 dl majoneesia
150 g jokiravunpyrstöjä suolaliemessä
mustapippuria
suolaa
(1 rkl sitruunamehua)

Pese salaatit ja vihannekset. Revi salaatit käsin kulhoon. Paloittele kurkku ja tomaatit sopivan kokoisiksi lohkoiksi salaattien joukkoon. Jos ravut on säilötty liemeen, kaada ne siivilään ja valuta hetki. Älä huuhtele. Säästä muutama ravunpyrstö per annos koristeeksi. Lisää ravut, majoneesi ja mausteet salaattiin ja sekoita. Anna vetäytyä hetki ennen tarjoilua.

Muisto ranskantunnilta

|
Quiche (IPA: [ki:ʃ]) (suom. Ranskalainen piirakka) on ranskalaisessa keittiössä piirakka, joka koostuu pääosin kananmunastasta, maidosta tai kermasta ja se on leivottu taikinakuoreen. Täytteenä käytetään usein lihaa, kasviksia tai juustoa ja ne sekoitetaan kananmunaseokseen ennen kuin quiche paistetaan.
Quiche Lorraine (suom. Ranskalainen kinkkupiirakka tai pelkkä kinkkupiirakka) on luultavasti yleisin variaatio quichesta. Munien ja kerman lisäksi siihen kuuluu pekonia. Juusto ei kuulu alkuperäiseen Lorrainen reseptiin, mutta useimmissa nykyresepteissä on Gruyère-juustoa, jolloin sitä saatetaan kutsua quiche au gruyèreksi tai quiche vosgienneksi. Pekonin sijaan käytetään usein kinkkua. Jos quicheen lisätään sipulia, sitä kutsutaan quiche alsacienneksi. Muualla Euroopassa sitä kutsutaan "Zhulienneksi".
Sana quiche tulee Elsass-Lothringenin alueella puhutusta saksan kielen frankkimurteesta, joka on historiallisesti laajalti puhuttu murre alueella. Saksan sana "Kuchen", kakku, muuttui ensin "küche"ksi. Lopulta sana muuttui muotoon "kische", joka kirjoitettiin ranskaksi quiche.
Lähde: Wikipedia

Järjestelin taannoin reseptikokoelmiani ja käteeni osui yllättäen kauniilla käsialalla kirjoitettu lappu, jonka luulin jo kadottaneeni kauan sitten. Luin yläasteella ja lukiossa ranskaa. Parinani oli Ines, jolta sain tuolloin tämän klassikkoreseptin. Olen sen mukaan sittemmin valmistanut lukemattomat piiraat variaatioineen, mutta jossain vaíheessa luulin kadottaneeni alkuperäisen ohjeen. Hauska muisto kouluvuosista ja hyvästä ystävästä. Nyt se ei enää katoa. Tällä kertaa muuntelin reseptiä lisäämällä siihen tuoretta ranskalaista rakuunaa, joka on maultaan venäläistä rakuunaa täyteläisempää.

QUICHE LORRAINE
(eli ranskalainen kinkkupiirakka)
6 rkl voita kuutioina (80 g)
2 rkl kasviöljyä
1 1/2 kuppia vehnäjauhoja
(1 kuppi on 2,4 dl)
1/4 tl suolaa
3-5 rkl jäävettä

Valmistus: (taikina)
Sekoita ja nypi voi, öljy, jauhot ja suola keskenään. Kun seos homogeenista, kaada 3 rkl vettä. Jos tarvetta, lisää vettä. Anna taikinan rauhoittua jääkaapissa pari tuntia.
Täyte:
150 g (savu)kinkkua tai silavaa viipaleina
50 g emmentalia
3 munaa
2 dl kermaa (+1 dl maitoa)
suolaa
pippuria

Valmistus:
Ota taikina ja levitä voideltuun vuokaan. Pistele haarukalla. Levitä kevyesti paistettu ja jäähtynyt kinkku ohuina viipaleina taikinalle. Levitä päälle karkeaksi raastettu juusto. Vatkaa munat ja sekoita siihen kerma, suola ja pippuri. Kaada tortulle. Paista 180 asteessa 25 min. - NJAM!


Suklaaöveri onnittelut isälle

|
Tänä isänpäivänä sain heräillä ihan itsekseni, mutta olin tietysti varautunut leipomalla herkullisen suklaayllätyksen. Voi sitä ihastuksen määrää, kun sain eteeni palan kakkua ja espressoa.



SUKLAAVAAHTOKAKKU
Pohja:
4 munaa
1,5 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
2-3 rkl tummaa kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta

Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi, paksuksi vaahdoksi. Yhdistä kuivat aineet ja siivilöi munasokeriseokseen varovasti käännellen. Paista voidellussa ja jauhotetussa irtopohjavuoassa uunin alatasolla, 175 asteessa 30-35 minuuttia. Anna pohjan jäähtyä ja leikkaa sitten halki kahteen osaan.

Täyte:
1 levy maitosuklaata (200 g) (voit käyttää myös tummaa suklaata)
300 g maustamatonta tuorejuustoa (esim. Philadelphia)
2 keltuaista
1 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
0,5 dl konjakkia, viskiä tai vahvaa kahvia
3 liivatelehteä
3 dl kuohukermaa
2 valkuaista

Pinnalle: Kaakaojauhetta.

Sulata suklaa vesihauteessa. Annä jäähtyä hieman. Liota liivatteet kylmässä vedessä. Vatkaa keltuaiset ja sokeri tuorejuustoon. Lisää suklaa. Purista liivatteet kuivaksi ja sulata kuumaan alkoholiin tai kahviin. Anna jäähtyä hieman. Vaahdotasillävälin kerma. Lisää kermavaahto ja liivateliemi juustoseokseen. Vaahdota viimeiseksi valkuaiset ja lisää varovasti seokseen.
Ota irtopohja vuoka ja vuoraa se huolellisesti tuorekelmulla. Laita kakkupohjan toinen puolikas vuokaan ja kaada päälle suklaatäyte. Kopauta vuokaa muutaman kerran jotta massa tasoituu. Laita toinen pohjan puolikas päälle. Paina kevyesti pinta tasaiseksi. Peitä foliolla ja anna valmistua seuraavaan päivään. Koristele valmiin kakun pinta siivilöimällä sille kaakaojauhetta.

Vinkki: Tämän kakun voi myös kuorruttaa suklaalla. Silloin suosittelen sivelemään pintaan ohuen kerroksen esim. aprikoosimarmeladia.
Mikäli haluat kakusta pienemmän version, tee täytettä vain puolet.

Isänpäivän paras karitsa

|
Otsikko on nyt vähän niin ja näin... mutta mitäs pienistä, kun ei pienetkään meistä.

Enisvei.. pitkään aikaan en ollut laittanut kareita, joten nyt ajattelin kokeilla jotain uutta samalla.

Stockkalta löytyi kotimaista karitsan karetta ja jumalaisen hyvännäköistä minttua ja ranskalaista rakunaa. Kotona oli jo ennestään kotimaista maa-artisokkaa. Siinä siis raaka-aineet upealle illalliselle!

KARITSAN KAREET

Marinadi: 1 dl rypsiöljyä, rouhittua merisuolaa, mustapippuria, valkopippuria, 1 pilkottu iso valkosipulinkynsi, 1 dl tuoretta minttua, 1/2 dl tuoretta rakunaa (molemmat hiennonnettuna), 2 rkl limemehua

Laita karitsankareet muovipussiin ja lisää kaikki ainekset. Sulje pussi ja sekoittele. Anna marinoitua muutama tunti.

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Ennen paistamista pyyhi kare puhtaaksi ja kuivaksi. Kuumenna pannulla nokare voita ja ruskista kareen pinnat kauttaltaan. Laita lihalämpömittari kareen paksuimpaan kohtaan ja paista uunissa alatasolla kunnes mittari näyttää 55 astetta. Ota uunista ja kääri folioon. Anna vetäytyä 5-10 minuuttia.

PAISTETTU MAA-ARTISOKKA
kirkastettua voita
200 g maa-artisokkaa
suolaa ja mustapippuria myllystä

Kuori maa-artisokat ja siivuta ohuiksi siivuiksi- Paista kirkastetussa voissa kunnes artisokat saavat kauniin värin ja pehmenevät. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

MINTTUHOLLANDAISE
 3 dl Hollandaise-kastiketta
 2 dl tuoretta minttua

Valmista hollandaise-kastike itse tai käytä valmiita kaupasta saatavia kastikkeita. Hienonna joukkoon tuoretta minttua ja anna kastikkeen tekeytyä n. 10 minuuttia.

Kesämuistoja: Laadusta ei tingitä

|
Ei ole ollut tapana tiputtaa tasoa ruoan suhteen - merelläkään. Ja miksi pitäisi? Kun kerran on asianmukaiset välineet ja systeemit sekä tuoreita raaka-aineita hyvin saatavilla. Tässä pari makupalaa matkan varrelta.

Tammisaaren ilta-auringossa tarjoiltiin härän ulkofilettä
ja Wokkivihanneksia.
Ilta sai myös arvoisensa päätöksen: suklaafondue,
tuoreita vadelmia ja Hennessy VSOP

Saaristomeri tarjoaa myös silmänruokaa.
Tässä näkymiä yöpiknikiltä Helsingholmenin rantakalliolta.

Kesämuistoja: s/y Hiljan lohi-wasabileivät

|
Nyt kun vene on turvallisesti talviteloilla, tulee vähän haikeus ja ikävä lämpimiä kesäiltoja. Pitkän purjehduspäivän jälkeen on saavuttu satamaan. Rantautumisrituaalit tietenkin suoritettu asianmukaisesti kuohuviinin kera. Miehistö pääsee saunomaan päivän hiet pois ja illallinen valmistuu tuoreista saariston antimista. Mikäs sen illallisen paremmin aloittaisi kuin legendaarinen alkupala nautittuna tietenkin prosecco-lasillisen kera.


s/y HILJAN LOHI-WASABILEIVÄT
150 g viipaloitua kylmäsavulohta
n. 50 g tuorejuustoa (puolet Creme Bonjour -rasiasta)
mustapippuria
1 tl tuoretta tilliä
wasabi-tahnaa (2-3 cm)
saaristolaisleipää (esim. Maalahden limppua)

Leikkaa alustaksi pala tuorekelmua tai foliota. Asettele sille lohisiivut yksitellen niin, että niistä muodostuu neliömäinen pinta. Notkista tuorejuusto ja lisää siihen hiven mustapippuria myllystä ja hienonnettu tilli. Wasabi-tahnaa laitetaan oman mieltymyksen mukaan. Ei kuitenkaan, nin että se peittää lohen maun alleen. Kannattaa myös muistaa, että eri merkkiset wasabit ovat usein eri vahvuisia.
Sekoita ainekset ja levitä tasainen ohut kerros kauttaaltaan lohiviipaleiden päälle. Jätä yhteen reunaan hieman lohta näkyviin. Kieritä kelmun tai folion avulla rullalle täytteetöntä reunaa kohti.
Leikkaa terävällä veitsellä rulla 4-6 osaan.
Leikkaa saaristolaisleivästä ohuehkoja siivuja ja leikkaa ne tarvittaessa vielä puoliksi. Laita pala lohirullaa leivälle, rouhi päälle hieman mustapippuria. Koristele pienellä tillinoksalla.
Jos käytät maustettua tuorejuustoa, jätä täytteen pippuri ja tilli pois.


Grüezi!

|
.... eli terve taas! Sveitsiläinen viikonloppu jatkui vielä tietenkin lihafonduen merkeissä. Tästähän on kaksi eri versiota, eli öljy ja lihaliemi, joista jälkimmäinen oli tarjolla. Kummassakin kypsennettävät lihat ja lisukkeet voivat olla kutakuinkin samoja, sillä erotuksella, että kanaa ja possua en välttämättä laittaisi muuta kuin öljyversioon.
Lisukkeissa on tässäkin vain oma mielikuvitus ja mieltymykset rajana. Mikään ei tietenkään estä tekemästä tästä kasvisliemiversiota.... jos joku kokeilee, niin kertokaa kuinka toimii!



Tarjolla:
karitsan sisäfilettä
vasikan ulkofilettä
naudan ulkofilettä

perunalohkoja
kesäkurpitsaa
paprikaa
minitomaatteja
pieniä ruskeita herkkusieniä

Tomaatti-basilika-chilidippi
Torren valkosipulidippi
Yrttidippi

maalaileipää
vihreää salaattia





LIHAFONDUE
0,5 l hyvää lihalientä
1 dl punaviiniä
1-1,5 rkl tomaattipyreetä
soijaa
(suolaa tarvittaessa)

Sekoita aineet keskenään ja kuumenna kiehuvaksi. Maista että suolaa on tarpeeksi.
Laita tarjolle fonduepataan. Kypsennyksessä kannattaa olla maltti mukana, sillä jos padassa on kypsennettävää liikaa yhtäaikaa, viilenee liemi nopeasti.

TOMAATTI-BASILIKA-CHILIDIPPI
2 dl tomaattipyreetä
oliiviöljyä (tai rypsiöljyä)
basilika nippu
1 chili
suolaa
mustapippuria

Tälle on vaikea antaa mitään tarkkaa ohjetta. Pyreen määrä lähinnä kertoo paljonko kastiketta tulee. Lisää öljyä kunnes pyree on sopivan notkeaa, ei kuitenkaan liian juoksevaa ja öljyistä. Öljyn laatu kannattaa valita sen mukaan, paljonko haluaa oliivin maistuvan läpi kastikkeesta. Basilikaa saa pilkkoa n. desin kerran (ainakin). Poista chilistä siemenet ja pilko pieniksi kuutioiksi. Sekoita molemmat tomaatin joukkoon. Lisää suolaa ja pippuria maun mukaan. Kannattaa antaa kastikkeen tekeytyä tunti pari. Tämä on aivan mahtavaa myös leivän päällä!

TORREN VALKOSIPULIDIPPI
(Tämän ohjeen olen saanut Turun vuosina asiakkaaltani, joka omisti mm. kuuluisan pihviravintola Torren)
2 dl creme fraishea
valkosipulia (4-5 kynttä)
valkopippuria
suolaa

Notkista creme fraishe ja vatkaa käsivatkaimella saadaksesi siihen hieman kuohkeutta. Hienonna valkosipulinkynnet ja sekoita ne mausteiden kanssa dippiin. Anna tekeytyä pari tuntia. Oivallista myös ruisleivän päällä!

YRTTIDIPPI
2 dl kermaviiliä
basilikaa
timjamia
rakunaa
salviaa
ruohosipulia
suolaa
valkopippiria
viherpippuria

Tämä dippi on myös sellainen joka kannattaa tehdä vähän löysin rantein ja maun mukaan. Ja mitä yrttejä on kulloinkin saatavilla. Kokeile, maistele!

Sveitsiläisiä tunnelmia

|
Koko rakkaiden poppoo oli viikonloppuna pitkästä aikaa saman pöydän ääressä. Parempi puolisko suuntasi Zürichin kodista Helsinkiin veneen nostoon ja talviteloille laittoon.
Sveitsissäkin alkavat fonduepannut kuumeta ahkerasti tähän aikaan vuodesta, joten päätimme tietysti avata sesongin täällä Helsingissäkin.

Käytössä on tietysti asianmukainen, alkuperäinen fonduepannu jossa on äärettömän kätevä geelipoltin. Minusta se on turvallisemman oloista ja siistimpää kuin lamppuöljyn kanssa lotraaminen. Tosin polttogeelin metsästys Suomen kaupoista olikin sitten oma lukunsa. Stockmann tietysti pelasti päivän - jälleen kerran.

Myönnän etten ole koskaan vielä itse tuota juustoseosta tehnyt. Tosin ei ole ollut Zürichissä ollessa tarviskaan, sillä kaupoista löytyy mieletön valikoima valmiita, korkealuokkaisia fonduejuustoseoksia.
Tälläkin kertaa juusto oli huippulaatuista viineineen päivineen. Suomen kaupoissa en ole vielä törmännyt niihin parhaimpiin merkkeihin. Tosin monia mukamas alkuperäisiä on tarjolla....

Sen verran sentään ruoanlaittoa harrastettiin, että keitin kiinteitä perunoita, paloittelin kukkakaalia ja vaaleaa maalaisleipää. Lisäksi säilöttyjä pikkukurkkuja ja hillosipulia. Leipä on parhaimmillaan hieman kuivahtaneena. Kannattakin kuutoida se hieman aiemmin. Pippurimyllyä ei tietenkään sovi pöydästä unohtaa. Periaatteessa juustoon voi kastaa melkein mitä tahansa. Se onkin tässä ruoassa parasta! Jokaiselle jotakin ja juuri niin paljon kuin jaksaa. Juustoon voi myös lisätä esim. herkkutattia (on muuten järjettömän herkullista). Myös Kirch-viinaa voi lisätä tai nauttia vaikka snapsina.

Yksi sveitsiläisiltä saatu vinkki: älä juo juustofonduen kanssa olutta. Se aiheuttaa raskaan olon. Olut ilmeisesti tiivistää jotenkin juuston mahassa kovaksi massaksi, joka ei oikein tahdo sulaa kunnolla. En ole kokeillut, mutta uskon asiantuntijoita.

Sitten vain esilämmitetään padassa juustoseos hissukseen ja siirretään se pöytään... ja nautitaan hyvässä seurassa ja ajan kanssa. Tällä kertaa Chardonnay toimi mainiosti kyytipoikana.


Zürichissä koimme viime jouluna hieman toisenlaisen fondue-elämyksen. Saimme puolivahingossa paikat fondue-ratikkaan jonka parin tunnin kattauksen aikana kuljetaan pitkin jouluista kaupunkia.
Ratikka on aina niin täyteen varattu, että oli suorastaan ihme, että saimme peruutuspaikat.
http://www.zuerich.com/en/visitor/gastronomy/restaurants/cheese-fondue-tram-details.html

Illan kruunasi Geneven suklaamessujen tuliaiset, aivan jumalaiset käsinvalmistetut Stettlerin konvehdit ja espresso. Harvoin sitä saakaan lehtikullalla silattuja suklaita... :-)

Fondue-viikonlopun makupaloja lisää tuonnempana.

Bis bald!

Arkiklassikot osa 2

|
Tämän arkiklassikon lupasin lisätä kokoelmiin ystävien pyynnöstä. Kullakin tuntuu olevan muistissaan juuri se ainut ja oikea äidin tekemä makaronilaatikko. Oikeita reseptejä on siis lukematon määrä!

Tämä makaronilaatikkoresepti ei ole äitini peruja vaan ihan omaa jatkokehittelyn tulosta. Siinä on pohjana takuuvarma perusresepti ja lisämausteet ovat oman kullan perintöä.

Mietin pitkään, että voiko tätä edes kuvata, koska lopputulos ei ole kovinkaan kuvauksellinen. Tässä se nyt kuitenkin on, vastapaistettuna ja mehevänä. Tekemisen helppous ja maku on kuitenkin pääasia. Niin ja sulatejuusto ei sitten kuulu makaronilaatikkoon. Miksi sitä tungetaan kouluissa ja päiväkodeissa ruokiin pilaamaan hyvät perusruoat?

MAKARONILAATIKKO
5 dl täysjyvä sarvimakaronia
400 g jauhelihaa
150 g pekonia
1 iso sipuli
1 tl suolaa
timjamia
viherpippuria
mustapippuria
valkopippuria
3 kananmunaa
7 dl maitoa
0,75 dl korppujauhoa
150 g juustoraastetta

Keitä makaronit keitto-ohjeen mukaan. Kaada lävikköön ja valuta. Leikkaa pekoni n. sentin levyisiksi paloiksi ja paista kuumalla pannulla rapeaksi. Ota pekonit pannulta erilliseen astiaan ja kuullota silputtu sipuli pekonirasvassa. Kaada kuullotettu sipuli talouspaperin päälle, jotta ylimääräinen rasva imeytyy pois. Ruskista samassa pannulla vielä jauheliha. Lisää pekoni, sipuli ja mausteet. Maista ja lisää mausteita tarvittaessa. Sekoita kulhossa maito ja kananmunat, niin että munien rakenne rikkoutuu. Sekoita kypsät valutetut makaronit ja lihaseos esim. makaroninkeittokattilassa. Kaada voideltuun uunivuokaan ja lisää munamaito. Ripottele päälle korppujauhoa ja lopuksi juustoraastetta.
Paista uunin alaosassa 200 asteessa n. 50-60 minuuttia. Anna ruoan vetäytyä hetki ennen tarjoilua.

Itse syön makaronilaatikon AINA Heinzin ketsupin kanssa. Lisäksi pitää olla pieniä kokonaisia säilykepunajuuria.

Elämän pieni ylellisyys

|

Olen juonut kahvia kuulema melkein vauvasta saakka. Äiti sanoi olleensa hieman närkästynyt, kun mummi oli antanut minun maistaa kahvia pikkulusikalla hoidossa ollessani. Olen siis ollut kahviaddikti niin kauan kuin pystyn muistamaan. Lapsuudesta muistan, että kahvimerkit vaihtuivat vähän sen mukaan missä kaupassa kulloinkin oli tapana käydä. E-liikkeestä ostettiin Saludoa, K-kaupasta (Paimion Simppa) sitten sitä parempaa Costa Ricaa. Myöhemmin siirryttiin pääasiassa Pauligin Juhla Mokkaan. Parempana kahvina sitten Presidenttiä. Jotenkin itselle noiden jälkimmäisen maku kolahti eniten, joten omille muuttaessani en sitten muuta kelpuuttanut. Kaverien luona kärvistelin, kun kahvi oli mitä sattui. Milloin mitäkin kitkerää Santosta.

Jossain vaiheessa piti vähän hillitä kuppien määrää, koska vatsa alkoi oireilla. Silloin join mm. töissä kahvini mustana. Kun palasin kevyt kerman käyttäjäksi alkoi kupillistenkin määrä kasvaa. Tiettyinä aikoina päivästä oli saatava se kuppi pari. Aamu ei todellakaan lähde käyntiin ilman ja töistä tullessa sitä on myös saatava.

Zurichin kodissa on tämä Nespresso CitiZ and Milk -malli
Kun Suomeen rantautuivat keski-eurooppalaiset espresso ja cappuccino, hemmottelin myös niillä toisinaan. Aiemmin en ollut oikein pitänyt tummempi paahtoisista kahveista, mutta kuuman maidon kanssa nekin maistuivat. Viime vuosina en ole kahviloissa tavallista kahvia enää juonutkaan. Kotiin hankittiin espressokeitin jo kymmenen vuotta sitten. Aika harvakseltaan kuitenkin sitä tuli käytettyä, koska koin sen hankalaksi sottaamiseksi.


Vuosi sitten jouluna koin elämyksen, johon jäin totaalisesti koukkuun. Zürichin kotiimme oli hankittu Nespresso-kapselilaite. Olin toki nähnyt vastaavia jo Suomessakin, mutta niiden kahvi ei minua vakuuttanut. Viimeistään siinä vaiheessa kun asioimme Paradeplatzin Nespresso-liikkeessä, tiesin ettei paluuta entiseen enää ole.

Liikkeessä on viihtyisä kahvila, jossa tuotteita saa maistella ja sen vieressä myymälä, jossa koko tuoteuniversumi on esillä laitteista kuppeihin, kapseleista suklaisiin. Kapselit ostetaan liikkeen takaosasta omalta palvelualueeltaan. Alueelle ei saa mennä itse vaan sinut noudetaan oman palvelupisteen ääreen, oman myyjän palveltavaksi. Pöydän pinnalla on lasinen neliö ja sille asetetaan oma nahkainen Nespresso-avain, joka avaa tilisi myyjän näytölle. Tämän jälkeen voit sitten tehdä tilauksesi ja kuulla vaikka suosituksia, mitä kannattaa kokeilla. Kahvi- ja suklaauutuuksia saa usein kaupanpäälle. Kahvikapselit on pakattu upeasti 10 kappaleen tankoihin ja liikkeen takaosan kolme seinää ovat lattiasta kattoon niiden peitossa. Ensivaikutelma on kuin Harry Potterin sauvakaupassa myyjän poimiessa halutut laadut omista lokeroistaan. Ostokset pakataan aina tyylikkäästi paperikasseihin.

Tämä jouluna päätin lahjoa itseni etukäteen ja heittää hyvästi kotimaiselle kahvilirulle. Myin vanhan espressokeittimen netissä (itseasiassa Pauligin työntekijälle) ja laitoin kahvinkeittimen varastoon. Tilasin viime keväänä lanseeratun Pixie-laitteen. Ja tietysti punaisena! Kapselit tilasin kätevästi kotiin Nespresso Clubin kautta ja saan myös ostettua niitä aina käydessäni Sveitsissä.
Pixie-sarjan omat espresso-kupit


Nespresson kahvikonseptissa miellyttää juuri paneutuminen kahvin laatuun, vivahteisiin ja laitteiden upeaan muotoiluun. Puhumattakaan palvelusta. Tässä voi jo puhua kokonaisvaltaisesta elämyksestä.


Oma punainen Pixie :-)
Ja ehkä tätä hankintaa siivitti myös tyttären Nespresso-mania. Mikään ei enää maistunut yhtä hyvältä...

Post Signature

Post Signature